Poliisi ei saanut kieltää yleisöä jalkapallo-ottelusta - KHO 2022:99

Viikon oikeustapauskommentti käsittelee tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Ratkaisussa arvioitiin, saiko poliisi kieltää veikkausliigaottelun, ja jos sai, minkä normiston perusteella. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus totesi poliisin päätöksen laittomaksi, mutta koska päätös oli koskenut 4.11.2020 pelattua peliä, jäi tuomion vaikutus vain tulevaa oikeuskäytäntöä ohjaavaksi itse ottelupäivän jo mentyä. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi tapauksen taustat ja siinä sovelletun lainsäädännön.


Kokoontumislaki


Kokoontumisvapaus turvataan perustuslaissa. Yleisiä kokouksia koskeva perustuslain 13 §:n ensimmäinen momentti kuuluu:


Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.”


Tämän perusoikeuden turvaamiseksi on jopa säädetty erillinen laki, nimittäin kokoontumislaki, jonka 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on turvata kokoontumisvapauden käyttäminen sekä ohjata kokoontumisten järjestämistä. Koska kokoontumisvapaus on turvattu perustuslaissa, on viranomaisille annettu varsin rajalliset mahdollisuudet puuttua kokoontumisvapauden käyttämiseen. Kokoontumislaki sisältää yleisiä kokouksia, kuten mielenosoituksia ja yleisötilaisuuksia, koskevan sääntelyn.


Kokoontumislain 2 §:n 2 momentti sisältää yleisen kokouksen määritelmän:


Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten.”


Kokoontumislain 2 §:n 2 momentti sisältää yleisötilaisuuden määritelmän:


Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen tämän lain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.”


Eli hyvin lyhyesti ja rajusti yksinkertaistettuna: yleinen kokous on enemmän poliittinen tilaisuus ja yleisötilaisuus on enemmän kaupallinen tilaisuus. Jalkapallo-ottelu on yleisön osalta huvi- tai kilpailutilaisuus, joten se on laissa tarkoitettu yleisötilaisuus. Pelaajien osalta tämä määritelmä ei täyty, koska veikkausliigaotteluun osallistuminen ei ole sallittua kenelle tahansa, vaan ainoastaan pelaavien joukkueiden pelaajille. Lähes kuka tahansa voi kuitenkin tulla katsomaan ottelua, joten kyseessä on yleisötilaisuus.


Koska yleisötilaisuus on luonteeltaan viihteellinen tai kaupallinen, annetaan poliisille suuremmat mahdolliset rajoittaa sitä enemmän kuin poliittisluonteisempaa yleistä kokousta. Yleisötilaisuuden kieltäminen on mahdollista, yleistä kokousta ei sen sijaan voida kieltää. Yleisötilaisuuden kieltäminen on mahdollista kokoontumislain 15 §:ssä mainituilla perusteilla:


Poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuuden järjestäminen, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että:


1) tilaisuuden järjestäminen on lainvastaista tai sen järjestämisessä rikotaan olennaisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä;


2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää;


3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle; tai


4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huomattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle.”


Poliisilla on myös kokoontumislain nojalla oikeus antaa yleistä kokousta ja yleisötilaisuutta koskevia määräyksiä, jos niillä turvataan jotain toista perusoikeutta. Sallitut suojelun kohteet mainitaan kokoontumislain 20 §:ssä:


Poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja määräyksiä:


1) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi;


2) terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi;


3) sivullisten oikeuksien turvaamiseksi; sekä


4) liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.”


Käytännössä näiden pykälien varaan rakentuvat kaikkien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokouksien järjestelyt. Poliisi antaa hyvin usein tilaisuutta koskevia määräyksiä, joita järjestäjän on rangaistuksen uhalla noudatettava.


Tapauksen taustat


Hämeen poliisilaitos teki päivää ennen ottelua 3.11.2020 päätöksen, jonka mukaan Lahdessa pelattava veikkausliigapeli FC Lahti – HIFK oli korkean riskin jalkapallo-ottelu. Tämän päätöksen mukaan ottelu tuli pelata ilman yleisöä, jotta tapahtuman turvallisuus pystyttiin varmistamaan. Tapahtumaa oli veikkausliigan päätöksellä siirretty aiemmin jo neljästi, eikä poliisi ollut voinut varautua tapahtumaan tarpeeksi ennen uusimman ajankohdan tulemista tietoon. Poliisin näkemys oli, että otteluun ei voitu varata tarpeeksi poliisiresursseja turvallisuuden takaamiseksi, joten ottelu tuli pelata ilman yleisöä. Poliisi perusteli päätöksensä kokoontumislain 20 §:llä, jonka mukaan se voi antaa yleisötilaisuutta koskevia määräyksiä.


FC Lahti valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 20.12.2021, siis yli vuoden pelin jälkeen. Hallinto-oikeus katsoi, että yleisön pääsyn estäminen paikalle tarkoitti tosiasiassa yleisötilaisuuden kieltämistä. Pelkkiä ottelua pelaamassa olevia pelaajia sekä laidalla olevia toimitsijoita ja huoltajia ei voitu kutsua yleisötilaisuudeksi. Tällöin poliisin päätöstä tuli arvioida kokoontumislain 15 §:n nojalla yleisötilaisuuden kieltämisenä eikä saman lain 20 §:n mukaisena määräyksenä. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että poliisilla oli oikeus kieltää tilaisuus, koska päätös oli välttämätön järjestyksen ja turvallisuuden kannalta.


FC Lahti haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka myönsi valitusluvan ja otti asian käsittelyyn.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus tarkasteli asiaa siitä näkökulmasta, että kokoontumisvapaus oli perustuslaissa turvattu oikeus, ja kokoontumislain 15 §:n mukainen kielto on viimesijainen toimi puuttua yleisötilaisuuden järjestämiseen, jos mikään muu keino, kuten 20 §:n mukainen rajoitus, ei riitä. Toinen pykälä, johon korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomion, oli kokoontumislain 2 §:n mukainen yleisötilaisuuden määritelmä. Koska tapahtuma määrättiin pelattavaksi ilman yleisöä, oli kyseessä tosiasiassa yleisötilaisuuden kieltäminen, koska tapahtuma ei ollut enää avoin kaikille.


Poliisilaitos oli kuitenkin perustellut päätöksensä 20 §:n mukaisena rajoituksena eikä kieltona. Poliisi ei ollut päätöksessään perustellut tapahtuman kieltämistä eikä esittänyt syitä, miksi 15 §:n mukaiset kieltoperusteet täyttyisivät. Tällä perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätös oli lainvastainen. Korkein hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen 24.8.2022, siis noin kaksi vuotta ottelun jälkeen. Käytännössä päätöksellä on kuitenkin merkitystä, koska se ohjaa oikeuskäytäntöä tulevaisuudessa, vaikka se ei enää korjaakaan poliisin kyseistä ottelua koskevaa virhettä.

Yhteenveto


Vaikka tapaus vaikuttaa hyvin tekniseltä, on sillä hyvin periaatteellinen merkitys. Poliisia käytännössä kiellettiin antamasta määräyksiä, joilla tosiasiassa kielletään yleisötilaisuus tai yleinen kokous. Jos poliisi haluaa kieltää yleisötilaisuuden, sen on tehtävä nimenomainen kieltämispäätös kokoontumislain perusteella. Tosin sanoen poliisi ei saa tehdä yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestämistä mahdottomaksi rajoituksilla, vaan sillä pitää olla nimenomainen laista johtuva oikeus ja peruste kieltää tapahtuma.


Tämä rajoittaa huomattavasti poliisin valtaa puuttua perusoikeuksiin. Vaikka poliisi olisi todennäköisesti saanut tehdä saman päätöksen kokoontumislain 15 §:n nojalla, on tämä oikeustapaus tärkeä ennakkotapaus kansalaisoikeuksille. Poliisi ei myöskään tulevaisuudessa saa käytännössä kieltää yleisötapahtumaa rajoituksilla, vaan sillä on oltava laista johtuva peruste kieltämiselle. Yleisiä kokouksia, kuten mielenosoituksia, ei saa lainkaan kieltää asettamalla niille liian tiukkoja rajoituksia.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

HT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com


24 katselukertaa0 kommenttia