Perukirja, perinnönjako ja sukuriita – hyvän ja huonon juristin eroja

Juristin ammattitaito nykypäivänä


Minulle sanottiin kerran, että tulevaisuudessa kukaan ei maksa juridisesta neuvosta, koska kaiken voi googlettaa. Samanlaista viestiä antoi myös Risto Siilasmaa puhuessaan Tech Dayssa. Verkossa on nopeasti saatavissa tietoa kaikista tavallisimmista lakiasioista, mallipohjia joka ikiselle elinkaaren vaiheessa tarvittavalle asiakirjalle ja valmiita lomakepohjia joihinkin perusasiakirjoihin, kuten avioehtoon. Tietotekniikan kehitys on tuonut asiakirjojen laatimisen ja tietoon perustuvan profession harjoittamisesta erilaista, kuin mitä se oli muutama vuosikymmen sitten.


Kehitys on ollut huimaa erityisesti niillä oikeudenaloilla, jotka koskettavat arkea, ovat kohtuullisen yksinkertaisia ja joita on määrällisesti paljon. Tällainen ala on esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeus. Avioehto-, perinnönjako- ja osituskirjapohjia on saatavilla loputtomiin, osa lakipalveluiden tarjoajista jopa tarjoaa tällaisia valmiita pohjia, jotka voi täyttää suoraa verkossa lomakkeelle ja palveluntarjoaja huolehtii säilytyksestä ja rekisteröinnistä pientä maksua vastaan.


Mihin sitten juristia kannattaa käyttää näillä aloilla?


Ammattikunta itse on tarjonnut yhdeksi syyksi sitä, että tällöin asiakas saa varmuuden siitä, että asia on hoidettu kunnolla, kaikki muotoseikat ja mahdolliset rekisteröinnit ovat kunnossa. Tämä on yksi syy, ja osa tahoista, joille olen näitä asiakirjoja tehnyt, onkin halunnut juristin laatiman avioehdon tai testamentin vain tämän varmuuden vuoksi. Tätä ruokkivana syynä on usein muotokielen kammo. Juristien ja virkamiesten käyttämä kieli on usein vaikealukuista, ja joillain on jonkinlainen pelko, että väärien sanojen käyttö tai hienojen lauserakenteiden puute saattaisi aiheuttaa jotain yllättävää ja kamalaa. Tämä on huomattavissa esimerkiksi monissa vanhemmissa testamenttipohjissa, joissa lukee vielä 1800-luvun tyyliin jotain seuraavan tapaista: ”täten minä x.x viimeisenä tahtonani määrään, että kuolemani jälkeen..”. Testamenttiin, avioehtoon tai sopimukseen ei kuitenkaan vaadita mitään sen erityisempää kieltä, kunhan tekijänsä/tekijöidensä tahto käy ilmi siitä.


Juristi ongelmanratkaisijana?


Juristille voi toki maksaa mielenrauhan vuoksi, mutta syitä on muitakin. Asiaan perehtynyt ja tilanteen ymmärtävä juristi voi tajuta, että asiakkaan pyytämä asia ei olekaan se, mitä asiakas tarvitsee. Hyvä juristi voi esimerkiksi ymmärtää, että asiakkaan tavoittelemaan tilanteeseen voisi päästä muillakin keinoin, joista osa saattaa olla asiakkaalle edullisempia tai muutoin parempia. Esimerkkitapauksena omalta uraltani on tilanne, jossa asiakas pyysi minua laatimaan osituskirjan ja kauppakirjan. Huono juristi olisi tässä kohtaa laatinut molemmat kyselemättä enempää, laskuttanut muutaman satasen ja asia olisi ollut hänen osaltaan sillä selvä. Itse kuitenkin keskustelin asiakkaan kanssa hieman pidempään, jotta sain kokonaiskuvan tilanteesta. Kävi ilmi, että kyseessä oli riitainen kuolinpesä, jolla oli ongelmia myös perintöverotuksen kanssa ja omaisuutta, jonka hallintaa riitely olisi vaikeuttanut merkittävästi. Hieman pohdittuani asiakkaan kanssa pääsimme ratkaisuun, joka poisti riitelymahdollisuuden kriittisen omaisuuden osalta, ja jossa säästettiin verotuksessa tuhansia euroja, ja samalla toteutti asiakkaan alkuperäiset tavoitteet. Mielestäni toimin tässä hyvän juristin tavoin eli käytin ammattitaitoani siihen, että tarjosin asiakkaalle ratkaisun, sen sijaan että olisin vain myynyt hänelle jotain, mitä hän uskoo tarvitsevansa. Tämä tuo mielestäni esiin hyvän ja huonon juristin eron. Tekniikan kehitys voi myös tuoda tullessaan ajan, jolloin huonoille juristeille ei enää ole tarvetta, koska jokainen pystyy ja uskaltaa hoitaa elämän tavallisimmat lakiasiat, kuten testamentit tai tavalliset sopimukset, itse ilman juristin apua. Tällöin juristin rooliksi jäisi ongelmanratkaisija silloin, kun asiakas ei tiedä, millä ratkaisulla saavutetaan hänen tarpeensa parhaiten.


Milloin siis maksaa juristille?

Lopuksi vielä hyvä tarkistuslista siihen, milloin juristin palveluja kannattaa käyttää. Ota huomioon ainakin:


- Asian monimutkaisuus

- Asian taustalla olevien seikkojen monimutkaisuus, erityisesti, jos asiaan liittyy useita oikeudenaloja, kannattaa harkita ammattilaisen näkemyksen pyytämistä.

- Asian rahallinen intressi. Mikä on tavoiteltava hyöty, tai vältettävä riski

- Asiaan liittyvät riskit

- Oma ymmärryksesi asiaan liittyvistä riskeistä. Tiedostatko riskien olemassaolon kuinka varmasti? Kuinka helposti tietoa on saatavilla asiaan.

- Mahdolliset muut voimakkaat intressit asiassa. Tällaisissa tapauksissa ihmiset voivat käyttäytyä ennakoimattomasti, ja kokenut juristi voi tietää tällaisten asioiden sudenkuopat

30 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram