.png)
Paliskunnan vastuu porojen aiheuttamasta vahingosta
Poronhoitoalueella syntyy usein kiistoja porojen aiheuttamista vahingoista ja niiden korvaamisesta. Tyypillisesti porojen aiheuttamat ongelmat liittyvät tilanteisiin, joissa porot päätyvät maanviljelijöiden pelloille syömään istutuksia. Porojen aiheuttamista vahingoista syntyvät riidat ovat yleisiä ja vahinkojen määrä voi toisinaan kasvaa taloudellisesti merkittäväksi.
Paliskunnat
Paliskunnalla tarkoitetaan poronhoitolain 2 luvun 6 §:ssä määriteltyä poronomistajista eli osakkaista muodostuvaa yhteisöä, jolla on omat rajansa. Paliskunta vastaa poronhoidosta omalla alueellaan. Lainkohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Poronhoitoalueella asuvat poronomistajat, joiden poroja 9 §:n 1 ja 2 momentin mukaan hoidetaan paliskunnan alueella (osakkaat), muodostavat paliskunnan. Paliskuntain yhdistys, paliskunta sekä 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö eivät ole paliskunnan osakkaita. Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas.
Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista.
Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien välinen esteaita katsotaan kuitenkin paliskuntien rajaksi. Paliskunnan kotipaikka on siinä kunnassa, johon sen alue tai suurin osa siitä kuuluu.”
Pykälän toisen momentin mukaisesti paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia. Lisäksi momentissa säädetään rajoitus, jonka mukaan paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista. Momentin säädöksen johdosta paliskuntaa voidaan pitää oikeushenkilönä, jolla voi olla omia velvoitteita ja vastuita.
Paliskunnan tehtävänä on poronhoitolain 2 luvun 7 §:ssä seuraavalla tavalla:
”Paliskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi, sekä estää paliskunnan osakkaiden poroja tekemästä vahinkoa ja menemästä toisten paliskuntien alueelle samoin kuin suorittaa muutkin sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä annetut tehtävät.
Paliskunta on velvollinen huolehtimaan 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamisesta myös sellaisten porojen osalta, jotka ovat paliskunnan alueella mutta kuuluvat muiden paliskuntien osakkaiden omistukseen. Näillä paliskunnilla on kuitenkin oikeus, sovittuaan asiasta paliskunnan poroisännän kanssa, noutaa luetut poronsa pois poronhoitovuoden loppuun mennessä. Tässä momentissa mainitusta tehtävästä aiheutuvista kustannuksista paliskunta saa korvauksen sen mukaan, kuin 29 §:n 1 momentissa säädetään.
Milloin paliskunta on tehnyt 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen, paliskunta suorittaa 1 momentissa mainitut tehtävät myös sopimuksessa tarkoitettujen porojen osalta.”
Paliskunnan tehtävänä on siis muun muassa huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi sekä estää paliskunnan osakkaiden poroja tekemästä vahinkoa. Paliskunnan lailla säädettyjen tehtävien johdosta paliskunnan tehtävänä on estää paliskunnan osakkaiden poroja tekemästä vahinkoa.
Paliskunnan vahingonkorvaussäännökset
Paliskuntia koskevat vahingonkorvaussäännökset löytyvät poronhoitolain luvusta 6. Luvussa säädetään paliskuntien vahinkojen ehkäisemisestä, aitaamisvelvollisuudesta, korvattavasta vahingosta ja vahingonkorvausvastuusta.
Paliskuntien on toiminnassaan hoidettava poroja siten, etteivät porot pääse aiheuttamaan vahinkoa viljelyksille. Vahinkojen ehkäisemisestä on säädetty poronhoitolain 6 luvun 31 §:ssä. Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan, taikka silloin kun hallintaoikeus kuuluu muulle kuin maanomistajalle, haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Muualla kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella poroja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille.
Jos poroja on hoidettu 1 momentin vastaisesti, maanomistajan tai vahinkoa kärsineen on ilmoitettava asiasta paliskunnalle, jonka tulee toimittaa porot välittömästi pois.
Jos paliskunta laiminlyö 2 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa, maanomistajalla tai vahinkoa kärsineellä on oikeus toimittaa porot pois paliskunnan kustannuksella.”
Lain kohdan mukaisesti paliskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että porot eivät pääse paikkoihin, jonne ne eivät kuulu. Näitä alueita ovat esimerkiksi viljelykset, minkä lisäksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella porot eivät saa päästä puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Lisäksi paliskunnan tehtävänä on huolehtia, että porot eivät aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle.
Paliskunnan on poistettava välittömästi porot edellä mainituilta alueilta tai mikäli porot aiheuttavat alueella tarpeetonta vahinkoa, tai mikäli maanomistaja tai vahinkoa kärsinyt taho ilmoittaa asiasta paliskunnalle. Jos paliskunta ei ryhdy vaadittaviin toimenpiteisiin porojen poistamiseen, voi maanomistaja tai vahinkoa kärsinyt taho toimittaa porot pois alueelta paliskunnan kustannuksella.
Paliskuntien aitaamisvelvollisuudesta on säädetty poronhoitolain 6 luvun 32 pykälässä seuraavalla tavalla:
”Paliskunta on velvollinen rakentamaan aidan, muun laitteen tai rakennelman (aitaaminen) viljelysten ja muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella myös puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta. Aitaamisvelvollisuuden edellytyksenä on, että aitaaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi ja että rakentamiskustannukset ovat kohtuulliset aitaamisesta todennäköisesti saatavaan hyötyyn verrattuna.
Erityisen painavista syistä paliskunta on velvollinen aitaamaan myös metsänuudistusaloilla olevat, muiden kuin valtion, kunnan tai seurakunnan omistamalla alueella olevat taimikot.”
Lainsäädäntö velvoittaa paliskunnat aitaamaan alueita, jonne porot eivät kuulu. Edellytyksenä aitaamiselle on se, että aitaaminen on tarpeen vahinkojen ehkäisemiseksi sekä se, että aitaamisesta syntyvät kustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi aitaamisella saavutettavaan hyötyyn nähden. Valtion, kunnan ja seurakunnan omistamilla metsänuudistusaloille aitaamisvelvoitetta on kevennetty, koska lain kohdan mukaisesti paliskunnalla on aitaamisvelvoite vain erityisen painavista syistä.
Poronhoidosta aiheutuneet korvattavat vahingot maa- ja metsätaloudelle on eritelty poronhoitolain 34 §:ssä:
”Porojen maa- ja metsätaloudelle aiheuttama vahinko samoin kuin porojen 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla alueella aiheuttama vahinko on korvattava vahinkoa kärsineelle. Vahingonkorvausta voidaan sovitella siten kuin vahingonkorvauslaissa säädetään. Vahingonkorvausta ei kuitenkaan suoriteta:
1) valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle aiheutuneesta vahingosta;
2) metsämailla kasvavan jäkälän ja ruohon tallaamisesta tai syömisestä ja muiden pensaiden ja puiden kuin metsänuudistusaloilla olevien taimien, lehtien ja neulasten vahingoittamisesta aiheutuneesta vahingosta;
3) vahingosta, joka on aiheutunut 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulta alueelta luovutetulla tai vuokratulla maalla tai porotilalaissa tarkoitetulla porotilalla; eikä
4) porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 6 §:n 1 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitetun tilan omistajalle.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, vahingonkorvausta on suoritettava koristeeksi kerättävän jäkälän tallaamisesta tai syömisestä poronhoitoalueen ulkopuolella sellaisen kunnan alueella, joka rajoittuu tai osittain kuuluu poronhoitoalueeseen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta korvattavasta vahingosta, josta vahinkoa kärsinyt vaatii korvausta, on ilmoitettava paliskunnalle ilman aiheetonta viivytystä.”
Pykälän ensimmäisen momentin mukaisesti maa- ja metsätaloudelle aiheutuneet vahingot korvataan yleisten vahingonkorvausnormien mukaisesti. Vahingonkärsijän on ilmoitettava vahingoista paliskunnalle ilman aiheetonta viivytystä.
Poronhoitolain varsinainen vahingonkorvausta käsittelevä pykälä löytyy poronhoitolain 35 §:stä. Pykälän mukaan porojen aiheuttamasta vahingosta korvausta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Jos porot aiheuttavat vahinkoa poronhoitoalueen ulkopuolella sellaisen kunnan alueella, joka rajoittuu tai osittain kuuluu poronhoitoalueeseen, vahingonkorvauksesta vastaa se paliskunta, joka sijaitsee lähinnä vahingon tapahtumapaikkaa. Koko pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Korvauksen porojen aiheuttamasta vahingosta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Milloin vahinko on tapahtunut poronhoitoalueen ulkopuolella sellaisen kunnan alueella, joka rajoittuu tai osittain kuuluu poronhoitoalueeseen, maksaa vahingonkorvauksen se paliskunta, jonka alueen raja on lähinnä vahingon tapahtumapaikkaa. Mikäli vahingon ovat aiheuttaneet muut kuin vahingonkorvauksen suorittaneen paliskunnan alueella hoidossa olleet porot, on paliskunnalla oikeus saada suorittamansa vahingonkorvauksen määrä siltä paliskunnalta, jonka alueella hoidettaviin poroihin vahingon aiheuttaneet porot kuuluivat.
Milloin vahingon, josta paliskunta 1 momentin mukaisesti on suorittanut korvausta, ovat aiheuttaneet porot, jotka 41 §:n mukaisesti ovat omistajan hoidettavina, on paliskunnalla oikeus saada suorittamansa vahingonkorvauksen määrä poronomistajalta.
Porojen poronhoitoalueen ulkopuolella aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa säädetään vahingonkorvauslaissa.”
Yhteenveto
Paliskuntien tehtävänä on vastata siitä, että porot eivät pääse aiheuttamaan vahinkoa yksityisille maanomistajille, maanviljelijöille ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sijaitseville pihoille ja puutarhoille. Mikäli maanomistaja kärsii porojen aiheuttamasta vahingosta, on asiasta ilmoitettava viipymättä paliskunnalle.
Maanomistajalla on oikeus saada vahingonkorvausta paliskunnalta porojen aiheuttamista vahingoista muilta osin kuin, metsämailla kasvavan jäkälän ja ruohon tallaamisesta tai syömisestä ja muiden pensaiden ja puiden kuin metsänuudistusaloilla olevien taimien, lehtien ja neulasten vahingoittamisesta aiheutuneesta vahingosta.
Paliskunnalla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät porot pääse aiheuttamaan vahinkoa yksityiselle maanomistajalle. Mikäli muu ei auta, paliskunnan on aidattava alue siten, etteivät porot pääse yksityisen omistamalle alueella aiheuttamaan vahinkoa. Paliskunnalla ei kuitenkaan ole aitaamisvelvoitetta, jos aitaamisesta syntyvät kustannukset ovat kohtuuttomat aitaamisella saavutettavaan hyötyyn nähden.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
https://www.kpflaki.com/blog/categories/teemakirjoituksia
OTM (tohtorikoulutettava), rakennusinsinööri
Lakimies, kiinteistöt ja rakentaminen
Lakitoimisto KPF
Puh: 050 5562 234
