top of page
Etsi

Päätöksenteko yhdistyksessä

Yhdistyksen kokous ja päätöksenteko yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Yhdistyksessä ylin päätösvalta kuuluu sen jäsenille. Yhdistyslain näkökulmasta yhdistyksessä päätösvallan käyttämistä on varsinainen ratkaisunteko, kannanotto ja vaalit. Muu tosiasiallinen yhdistystoiminta ja siihen liittyvät valmistelutoimet, päätösten toimeenpano ja muut hallintoa koskevat päätökset kuuluvat yhdistyksen hallituksen vastuulle. Tämä kirjoitus käsittelee päätöksentekoa yhdistyksessä yleisellä tasolla ja kirjoituksessa käydään läpi yhdistyksen kokouksen keskeisimpiä menettelytapoja.


Yhdistyksen päätösvalta ja yhdistyksen säännöt


Yhdistyksen päätösvaltaa koskevat säännökset sisältyvät yhdistyslain 4 lukuun, jotka koskevat rajoja, joiden puitteissa yhdistys voi määrätä päätösvallan käytöstä. Lain 16 §:n mukaan päätösvalta kuuluu lähtökohtaisesti yhdistyksen jäsenille. Pykälän mukaan yhdistyksen säännöissä voi lisäksi olla määräyksiä siitä, että päätösvaltaa voivat käyttää myös yhdistyksen valtuutetut tai yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä jäseninä olevat yksityiset henkilöt. Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa, jotka on mahdollista järjestää myös tietyin edellytyksin etäkokouksina. Yhdistyksen säännöissä voidaan myös määrätä erikseen siitä, että jäsenet käyttävät tietyissä asioissa päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa esimerkiksi sähköpostitse.


Yhdistyslain 18 §:ssä säädetään valtuutettujen päätösvallasta seuraavasti:


“Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille, säännöissä on mainittava valtuutettujen lukumäärä tai sen määräytymistapa sekä toimikausi, valitsemistapa ja tehtävät.


Säännöissä voidaan myös määrätä, että valtuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava yhdistyksen jäsenten tai näiden muodostamien ryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla. Tällöin voidaan myös määrätä, että valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos joku on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voidaan valtuutetut valita muiden asettamista ehdokkaista.


Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.” 


Kuten säännöksestä käy ilmi, valtuutetut käyttävät heille annettua päätösvaltaansa kokouksissa, joita koskee soveltuvin osin yhdistyksen kokousta koskevat säännökset. Yhdistyslain 5 luku sisältää yksityiskohtaiset varsinaista päätöksentekoa koskevat säännökset. 


Yhdistyksen kokous ja päätöksenteko yhdistyslain mukaan


Yhdistyslain 20 §:ssä säädetään yhdistyksen kokouksesta seuraavasti:


“Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä.


Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jos yhdistyksen jäseninä sääntöjen mukaan voi olla vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, voidaan säännöissä määrätä, että vähemmistö, joka voi vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä, on pienempi tai suurempi kuin yksi kymmenesosa. Muun yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä vain pienemmästä vähemmistöstä.


Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, Lupa- ja valvontaviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla. Jos yhdistyksen kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa, hakijan oikeuttaa tai hallituksen velvoittaa kuitenkin Ahvenanmaan valtionvirasto.”


Yhdistyksen kokous tulee pitää yhdistyksen sääntöjen mukaisena ajankohtana ja jokaiselle yhdistyksen jäsenelle tulee varata tilaisuus osallistua kokoukseen. Osallistumisoikeus kokoukseen ja näin ollen oikeus päätäntävallan käyttämiseen on yhdistyksen jäsenen yksi tärkeimmistä oikeuksista, minkä vuoksi kokouskutsuun kohdistuvien menettelysäännösten noudattaminen on velvoittavaa. 


Yhdistyslain 24.1 §:n mukaan yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä määrätään eli yhdistyksen säännöissä on oltava jonkinlaiset määräykset esimerkiksi siitä, kuinka monta päivää ennen kokousta kokouskutsut on lähetettävä. Yhdistyksen kokouksessa ei lähtökohtaisesti saa päättää sellaisesta asiasta, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Pykälän mukaan kokouskutsussa tulee mainita seuraavat asiat:


  • Kokouksen aika ja paikka

  • Mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus

  • Maininta siitä, voiko kokoukseen osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla.

  • Kokouskutsussa on lisäksi mainittava edellä mainitun kaltaisen osallistumisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.


Yhdistyslain 25 §:ssä säädetään jäsenen äänioikeudesta:


“Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei säännöissä ole niin määrätty.


Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan. - -”  


Yhdistyksen sääntöihin voidaan näin ollen tehdä määräyksiä äänioikeuden käytöstä esimerkiksi tilanteessa, jossa jäsen ei suorita jäsenmaksua yhdistykselle sekä siitä, kuinka monta ääntä jäsenillä on käytössään. Lähtökohtaisesti jokaisella 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenmaksun maksaneella jäsenellä on oikeus äänestää yhdistyksen kokouksessa yhdellä äänellä.


Yhdistyslain 23 §:n mukaan yhdistyksen kokouksessa tulee päättää vähintään seuraavista asioista:


“Yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä:

  1. yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;

  2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;

  3. 30 §:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä;

  4. hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;

  5. tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä

  6. yhdistyksen purkamisesta.”


Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään äänestämällä ja yhdistyslain 27 §:n mukaan ellei yhdistyksen säännöissä ole muuta määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä tulee yhdistyksen päätökseksi. Pykälä sisältää säännökset myös siitä, kuinka päätös tehdään, jos äänet menisivät esimerkiksi tasan. 


Kaikista yhdistyksen kokouksista tulee laatia yhdistyslain 31 §:n mukainen pöytäkirja. Pöytäkirjan laatimisesta vastaa kokouksen puheenjohtajaksi valittu henkilö. Kokouksen puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja vähintään kaksi kokouksessa valittua henkilöä tarkastaa sen tai yhdistys itse hyväksyy kyseisen pöytäkirjan.


Yhdistyksen kokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ja tekevät yhdistyksen toimintaa koskevia päätöksiä.

Yhteenveto päätöksenteosta yhdistyksessä


Yhdistyksen ylin päätösvalta kuuluu sen jäsenille, ja tätä valtaa käytetään ensisijaisesti yhdistyksen sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuissa yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyslaki määrittelee yhdistyskokousta koskevat vähimmäisvaatimukset, joista kokouksen on päätettävä enemmistöperiaatetta noudattaen. Jotta tehtyjen päätösten laillisuus voidaan myöhemmin todentaa, jokaisesta kokouksesta on laadittava allekirjoitettu, tarkastettu ja hyväksytty pöytäkirja.



Usein kysytyt kysymykset yhdistyksen kokouksesta ja päätöksenteosta


Milloin yhdistyksen kokouskutsu on lähetettävä?

Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle yhdistyksen säännöissä määrätyllä tavalla. Säännöissä on siten oltava määräykset esimerkiksi siitä, kuinka monta päivää ennen kokousta kokouskutsut on lähetettävä.


Voiko yhdistyksen kokoukseen osallistua etänä?

Kyllä, mikäli yhdistyksen kokoukseen on järjestetty mahdollisuus etäosallistumiseen. Kokoukseen voidaan tällöin osallistua tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Kokouskutsussa on mainittava etäosallistumisen mahdollisuudesta sekä osallistumisen edellytyksistä, teknisestä toteutuksesta, mahdollisista jäsenen puhevallan käyttämisen rajoituksista ja noudatettavasta menettelystä.


Mitä asioita yhdistyksen kokouksessa päätetään?

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokouksessa päätetään muun muassa yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen sekä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä yhdistyksen purkamisesta.


Marjaana Korhonen

HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas

Veroasiantuntija

Tilintarkastusassistentti

Lakitoimisto KPF


050 533 8295



bottom of page
}