Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet asiakkaan auttaessa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa

Päivitetty: 20. helmi 2019

Turva-alan töissä törmää usein siihen, että voimankäyttötilanteeseen jouduttaessa asiakkaat haluavat tulla avuksi. Turva-alan työntekijät ovat hyvin usein eri mieltä siitä, onko tämä hyvä vai huono asia ja kannattaako asiakkaan antaa auttaa. Silti useissa kohteissa, jossa työskennellään yksin, asiakkaat voivat olla hyvinkin merkittävä apu hankalammissa tilanteissa. Koska asiakkaiden puuttuminen on joissain paikoissa realismia, kirjoitan tänään siitä, mitä järjestyksenvalvojan tai vartijan tulisi huomioida tässä tilanteessa. Tämä kirjoitus käsittelee aihepiiriä laajasti kattaen oikeudet ja velvollisuudet, sallitut voimakeinot sekä vastuut. Kirjoitus on tämän vuoksi hieman normaalia pidempi. Pitääkseni tekstin lyhyenä, käytän jatkossa pääasiassa termiä ”järjestyksenvalvoja” vaikka sama sääntely koskee myös vartijaa.


Asiakkaan oikeus auttaa järjestyksenvalvojaa


Asiakkaan oikeudesta avustaa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa ei ole nimenomaisia säännöksiä missään laissa. Poliisien osalta poliisilain 2:17 § säätää sivullisen oikeudesta avustaa poliisia, poliisin oikeudesta käyttää sivullisia apuna sekä sallituista voimakeinoista. Myös tulliviranomainen voi tullilain 22 §:n perusteella sallia siviilihenkilön avustaa tullin virkatehtävien toteuttamista, sekä sallia voimakeinojen käyttöä. Pelastuslain 37 §:n mukaan pelastustoiminnan johtajalla on oikeus velvoittaa siviilihenkilöitä avustamaan pelastustoiminnassa. Yksityisen turva-alan osalta tällaisia erityissäännöksiä ei ole, joten asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia avustamistilanteessa tulee tarkastella rikoslain ja pakkokeinolain mukaan. Tällaisia yleissäännöksiä, jotka voivat oikeuttaa asiakasta kohdistamaan fyysisiä toimenpiteitä toiseen henkilöön ovat rikoslain 4:4 §:n hätävarjelu, 4:5 §:n pakkotila sekä pakkokeinolain 2:2 §:n yleinen kiinniotto-oikeus.


Hätävarjelu


Hätävarjeluperusteella toiseen henkilöön saa kohdistaa voimakeinoja aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Hätävarjelua voi käyttää torjuakseen myös toiseen henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen. Asiakas voi siis avustaa järjestyksenvalvojaa hätävarjeluperusteella silloin, kun tähän kohdistuu oikeudeton hyökkäys. Oikeudettomalla hyökkäyksellä tarkoitettaisiin tässä tapauksessa järjestyksenvalvojaan kohdistuvaa rangaistavaa tekoa. Tällaisia ovat sekä pahoinpitelyt että järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen. Koska nämä kattavat käytännössä kaikki järjestyksenvalvojaan kohdistuvat fyysiset teot, on asiakkaalla oikeus auttaa järjestyksenvalvojaa hätävarjeluperusteella silloin, kun toinen asiakas vastustelee järjestyksenvalvojaa niin voimakkaasti, että järjestyksenvalvoja saattaisi tarvita apua. Tämä ei kuitenkaan kata täysin passiivista vastustamista, esimerkiksi sitä, että asiakas tarttuu kiinni johonkin, eikä suostu poistumaan.


Hätävarjeluperusteinen oikeus auttaa järjestyksenvalvojaa voi täyttyä myös silloin, kun fyysisiä keinoja ei vielä ole käytetty. Hätävarjelua voi kohdistaa myös välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Joissain tilanteissa järjestyksenvalvoja ei voi ryhtyä voimakeinojen käyttöön väkivallan uhan vuoksi, esimerkiksi hänen ollessaan yksin useampaa asiakasta vastaan.


Niin kutsuttu ennaltaehkäisevä isku ei kuitenkaan ole sallittu. Tällä tarkoitetaan sitä, että voimakeinoja ei voi käyttää vain varmuuden vuoksi. Itse katsoisin, että hätävarjeluperuste ylittyy siinä kohtaa, kun järjestyksenvalvojan vastapuolena oleva henkilö syyllistyy järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen. Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen täyttyy silloin, kun henkilö pyrkii estämään järjestyksenvalvojan tehtävän suorittamisen uhkaamalla käyttää väkivaltaa. Hätävarjeluoikeus ei välttämättä täyty vain tavanomaisessa suunsoitossa, vaan tilanteen täytyy olla sellainen, että uhkauksen esittäjään tai toiseen henkilöön ollaan kohdistamassa voimakeinoja ja väkivaltaan johtava tilanne on alkamassa todennäköisemmin, kuin että se ei alkaisi. Tämä uhkaus voi olla suora tai epäsuora. Tällaisissa tilanteissa kannattaa tosin käyttää varovaisuutta, ja mieluummin katsoa tilanteen kehittymistä kuin puuttua liian aikaisin.


Pakkotila


Pakkotilan perusteella asiakas voi avustaa järjestyksenvalvojaa silloin, kun oikeudeton hyökkäys on muu kuin fyysinen. Tämän perusteella asiakas voisi esimerkiksi pidellä järjestyksenvalvojan kiinni henkilöstä, joka yrittää hajottaa toisen henkilön omaisuutta. Näissä tapauksissa edellytetään sitä, että oikeudeton hyökkäys tapahtuisi todennäköisemmin kuin ei tapahtuisi, jos siihen ei puututtaisi.


Yleinen kiinniotto-oikeus


Yleinen kiinniotto-oikeus mahdollistaa tiettyjen rikosten tekijän tai niiden vuoksi pakenevan tekijän kiinniottamisen. Tällaisia rikoksia ovat sellaiset rikokset, joista voi seurata vankeutta tai tietyt muut omaisuusrikokset sekä lievä pahoinpitely. Tämä on kaikkein laajin peruste, jolla asiakas voisi auttaa järjestyksenvalvojaa. Asiakas voi tulla avustamaan henkilön kiinniotossa tai ottaa henkilön oma-aloitteisesti kiinni, jos henkilö on syyllistynyt pakkokeinolain 2:2 §:ssä mainittuihin rikoksiin. Näitä rikoksia ovat esimerkiksi järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen, pahoinpitely, laiton uhkaus sekä vahingonteko. Näihin syyllistyneen henkilön voi siis ottaa kiinni jo sillä perusteella, että hän on syyllistynyt näihin tekoihin.


Kiinnioton voi toteuttaa yhdessä järjestyksenvalvojan kanssa tai ilman häntä, tämä ei vaikuta kiinniotto-oikeuden täyttymiseen. Järjestyksenvalvojan mukanaolo vaikuttaa ainoastaan sallittuihin voimakeinoihin, joista säädetään pakkokeinolain 2:3 §:ssä. Näistä hieman lisää alempana.


Järjestyksenvalvojan ja vartijan oikeudet ja velvollisuudet asiakkaan auttaessa häntä


Järjestyksenvalvojan osalta ei ole erityissäännöksiä siitä, miten hänen tulisi suhtautua häntä auttavaan asiakkaaseen. Tämän vuoksi hänen velvollisuutensa menevät yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (jatkossa LYTP) yleisten sääntöjen mukaan. Tähän liittyvät erityisesti poisto-oikeus sekä kiinniotto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että järjestyksenvalvoja voi poistaa myös häntä auttaneen henkilön, jos tämä on häirinnyt järjestystä tai turvallisuutta. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa hänet kiinni, jos hän on syyllistynyt hätävarjelun liioitteluun avustaessaan järjestyksenvalvojaa.


Toisaalta sekä poisto-, että kiinniotto-oikeus määritellään nimenomaan oikeuksina, ei velvollisuuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestyksenvalvoja voi käyttää omaa harkintaansa siinä, haluaako hän kohdistaa häntä auttaneeseen henkilöön mitään toimenpiteitä, tai estää tätä auttamasta häntä. Jos järjestyksenvalvojan toimialueella oleva henkilö käyttää yleistä kiinniotto-oikeutta, en näe järjestyksenvalvojalla olevan edes oikeutta estää kiinniotto-oikeuden käyttämistä, vaikkakin tämä tulkinta on kyseenalaistettavissa eikä oikeuskäytäntöä ole.


Järjestyksenvalvojalla vois siis olla oikeus poistaa tai ottaa kiinni henkilö, joka on avustanut häntä, jos yleiset perusteet poistaa tai ottaa kiinni täyttyvät. Mitään pakkoa tähän ei kuitenkaan ole, ja katsoisin kynnyksen poistaa tai ottaa tällainen henkilö kiinni auttamisen perusteella olevan melko korkea, jos auttamisessa ei ole tapahtunut ylilyöntejä. Järjestyksenvalvojan oikeus puuttua yleisen kiinniotto-oikeuden käyttämiseen toiminta-alueellaan taas on hyvin kyseenalainen, enkä suosittelisi ketään ryhtymään siihen.


Sallitut voimakeinot


Hätävarjelun ja pakkotilan osalta sallittuja voimakeinoja ei ole määritelty laissa kovinkaan selkeästi. Hätävarjeluna voidaan hyväksyä kaikki teot, jotka ovat tarpeellisia ja puolustettavia oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Tämä tarkoittaa, että aina on olemassa sallittu keino, jolla hyökkäyksen voi torjua. Puolustettavuus taas tarkoittaa sitä, että kyseinen puolustusteko ei saa olla ylilyönti. Jos hyökkäys voitaisiin estää yhtä tehokkaasti lievemmillä keinoilla, tulisi vähemmän haittaa aiheuttava keino valita. Toki tähänkin on poikkeuksena tapauksen yllättävyys.


Henkilön pitäminen paikoillaan tai työntäminen pois tilanteesta ovat todella lieviä voimakeinoja, jotka hyväksytään erittäin usein. Henkilön maahanvienti sijoittuu tästä hiukan ylemmäksi, koska se sisältää enemmän riskejä kohdehenkilölle, mutta on silti hyväksyttävissä hätävarjeluna hyvin usein. Henkilön lyöminen ja potkaiseminen taas ovat jo sellaisia puolustustekoja, joiden osalta edellytetään perusteita, että näiden käyttö oli todella tarpeellista, eivätkä vähemmät keinot riittäneet.


Pakkotilan osalta puolustettavat keinot ovat vielä vähäisempiä. Tämä rajoittuu usein lähinnä toiminnan estämiseen, kuten henkilön pitämiseen paikoillaan. Toisaalta henkilön vastustellessa tätä aggressiivisesti siirrytään usein hätävarjelun puolelle, jolloin voimakeinoja saa käyttää laajemmin aiemmin kuvatun tavoin.

Yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella sallituista voimakeinoista säädetään erikseen.


Pakkokeinolain 2:3 § säätää siitä, millaiset voimakeinot ovat sallittuja kiinniotto-oikeutta käytettäessä. Sallittuja voimakeinoja ovat kiinniottamiseksi välttämättömät voimakeinot, kuitenkin huomioiden rikoksen laatu, kiinniotettavan käytös ja tilanne muutenkin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joissain tapauksissa henkilöä ei voida ottaa kiinni, koska sallittuja voimakeinoja ei ole. Tämä kattaa tosin vain suurimmat ylilyönnit, esimerkiksi sen, että juoksukaljojen hakijaa ei saada henkilöiden kokoeron vuoksi pysähtymään muutoin, kuin puukottamalla häntä jalkaan tai ampumalla häntä. Jos käytetään lievintä mahdollista keinoa kiinniottamiseksi, tämä mikä tämä voi tulla vastaan vain poikkeustapauksissa eli silloin, jos lievin mahdollinen keino aiheuttaa todennäköisesti tai varmasti vakavaa vahinkoa kohdehenkilölle. Pääsääntöisesti on kuitenkin sallittua käyttää sellaisia voimakeinoja, joilla rikoksentekijän tai pakenijan saa varmasti kiinni, mutta joilla ei aiheuteta ylimääräistä vahinkoa.


Vastuut


Avustavan henkilön vastuu määräytyy rikoslain yleisten säännösten mukaan. Hätävarjelun liioittelusta rangaistaan usein pahoinpitelynä, tämä täyttyy silloin, jos voimakeinot ovat olleet liiallisia. Jos taas hätävarjeluperustetta ei ole ollut olemassa, rangaistaan teosta myös usein pahoinpitelynä. Sama koskee pakkokeinoja, liioitelluista voimakeinoista rangaistaan usein pahoinpitelynä. Myös voimakeinojen käytössä kiinnioton yhteydessä henkilö voi syyllistyä pahoinpitelyyn, jos käytetyt keinot ovat olleet liiallisia.


Kaikkien näiden liioittelujen kohdalla pätee kuitenkin sama perussääntö: vain lievä voimakeinojen tai puolustusteon liioittelu ei johda rangaistusvastuuseen.

Järjestyksenvalvoja ei pääsääntöisesti ole vastuussa häntä avustaneen henkilön toiminnasta, vaan molemmat vastaavat omasta toiminnastaan itse. Järjestyksenvalvojan on käytännössä hyvin vaikea syyllistyä rangaistavaan tekoon, jos hän ei puutu häntä avustavan henkilön toimintaan. Toki joissain tapauksissa kyseeseen voisi tulla esimerkiksi tekijäkumppanuus pahoinpitelyyn, mutta tämä on hyvin harvinainen tilanne, joka vaatisi useita muitakin virheitä toimivaltaan liittyen.


Yhteenveto


Sivullisella on hyvin usein oikeus avustaa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa. Avustaminen voi perustua hätävarjeluun silloin, kun järjestyksenvalvojan tai vartijan terveyttä tai turvallisuutta. Pakkotilan nojalla henkilöä voi estää hajottamasta muiden omaisuutta. Yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla taas on mahdollista ottaa kiinni tiettyihin rikoksiin syyllistynyt henkilö.


Avustettaessa sallitut voimakeinot ovat pääsääntöisesti sellaisia keinoja, jotka ovat riittäviä avustamisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tyypilliset voimakeinot, kuten kiinni pitely, henkilön siirtäminen pois paikalta tai maahanvienti ovat sallittuja melko usein. Lyöminen tai vastaava toiminta taas vaatii jo melko perustellun syyn. Lievistä ylilyönneistä ei kuitenkaan rangaista. Avustava henkilö ja järjestyksenvalvoja/vartija vastaavat pitkälti itse siitä, jos voimakeinojen käyttö on ylittänyt puolustettavan teon rajat.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala

Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



















Muita turva-alan kirjoituksiani

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö

Mitä ongelmia tippien jakamiseen liittyy: https://www.kpflaki.com/blog/tipit-oikeuden-näkökulmasta

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram