top of page

Oikeudenkäynnin tallentaminen ilman lupaa oli peruste järjestyssakon määräämiselle - KKO 2023:75

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden 16.10.2023 antamaa ratkaisua, joka koski järjestyssakon määräämistä. Puheenjohtaja eli tuomari oli istunnon alussa kieltänyt kuvan ja äänen tallentamisen, mutta yleisössä ollut A oli siitä huolimatta tallentanut pääkäsittelyä äänitallenteelle. Korkein oikeus arvioi, oliko käräjäoikeudella ollut edellytykset määrätä järjestyssakko henkilölle, joka tallensi ääntä vastoin puheenjohtaja kieltoa. Selostan kirjoituksessa tapaukseen vaikuttavat säännökset ja taustat tärkeimmiltä osin.


Oikeudenkäynnissä noudatettava järjestys ja oikeudenkäynnin tallentaminen


Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 § sisältää järjestyksenpitoa oikeudenkäynnissä käsittelevät määräykset:

 

”Tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Puheenjohtaja voi määrätä istuntosalista poistettavaksi sen, joka häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti.”


Pykälän mukaan oikeudenkäynnin puheenjohtaja voi antaa istunnossa määräyksiä järjestyksen noudattamiseksi. Saman luvun 7 §:n mukaan se, joka ei noudata puheenjohtajan 6 §:n nojalla antamia määräyksiä voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko.


Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisistä tuomioistuimissa annetun lain 21 §:n mukaan:


”Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti.


Lupa tallentamiseen ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa voidaan myöntää, jos:


1) tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna hänen turvallisuuttaan; eikä


2) luvan epäämiseen ole muuta 1 kohtaan verrattavaa painavaa syytä.


Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muilta osin voidaan myöntää, jos 2 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa eikä tallentamisesta myöskään ole haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle ja oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.”


Pykälän mukaan oikeudenkäyntiä voidaan tallentaa vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamien ohjeiden mukaisesti. Lupa voidaan myöntää, jos siitä ei aiheudu haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle ja oikeudenkäynnin asianosaiset suostuvat siihen.


Tapaus KKO 2023:75


Helsingin käräjäoikeudessa oli toimitettu monipäiväinen rikosasian pääkäsittely 13-26.6.2019. Oikeuden puheenjohtaja oli ennen jokaisen istuntopäivän aluksi ilmoittanut, että kaikenlainen kuvan ja äänen tallentaminen istunnon aikana on kielletty. Oikeudenkäyntiä yleisössä seuraamassa ollut A oli kiellosta huolimatta tallentanut oikeudenkäyntiä kahtena eri päivänä ja julkaissut äänitallenteen internetissä. Istunnon tallentaminen oli tullut oikeuden tietoon pääkäsittelyn päättymisen jälkeen 28.6.2018, kun A oli julkaissut tallenteen blogissaan.


Käräjäoikeus oli kuullut A:ta ja määrännyt hänelle 500 euron järjestyssakon 2.3.2020 antamallaan päätöksellä. Käräjäoikeus perusteli päätöstään sillä, että tallentamiskielto oli liittynyt järjestyksen noudattamiseen istunnossa ja puheenjohtaja oli ollut velvollinen pitämään järjestyksen salissa. A oli toiminut salaa ja tietoisena siitä, että äänen tallentaminen oli kiellettyä. A:n toimintaa oli pidettävä sopimattomana ja tuomioistuimen arvoa loukkaavana. Määrää arvioidessaan käräjäoikeus katsoi, että oikeudenmukainen järjestyssakko asiassa oli 500 euroa, koska A oli menetellyt tahallisesti ja suunnitelmallisesti ja A oli tallentanut ääntä kahtena eri päivänä sekä julkaissut tallenteen internetissä. Suurempaa sakkoa vastaan kuitenkin puhui se, että A ei kuitenkaan ollut toiminnallaan aiheuttanut häiriötä istuntopaikalla.


A valitti käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen ja vaati muun ohella järjestyssakon poistamista.


Hovioikeus päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus eikä muuttanut tuomiota 12.11.2021 antamallaan ratkaisulla. Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, että äänen tallentaminen oli tullut käräjäoikeuden tietoon vasta pääkäsittelyn päättymisen jälkeen. Vaikka pääkäsittely oli jo toimitettu, ei rikosasiassa ollut annettu vielä ratkaisua. Hovioikeuden mukaan luvaton tallentaminen ja tallenteiden julkaiseminen voi vaarantaa vielä pääkäsittelyn jälkeenkin niitä etuja, joiden suojaamiseksi kielto tallentamisesta on annettu. A:n käytös on hovioikeuden mukaan ollut tuomioistuimen arvoa loukkaava ja siten sopimatonta.


A oli tyytymätön ratkaisuun ja haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.


Korkeimman oikeuden ratkaisu asiassa


A:lle myönnettiin asiassa valituslupa korkeimpaan oikeuteen. A vaati valituksessaan, että hänelle määrätty järjestyssakko poistetaan. Korkeimmassa oikeudessa arvioitavaksi tuli kysymys siitä, että voitiinko järjestyssakko määrätä seuraamukseksi vastoin puheenjohtajan kieltoa tapahtuneesta oikeudenkäynnin tallentamisesta ja voitiinko järjestyssakko määrätä, vaikka tallentamisesta ei ollut aiheutunut havaittavaa häiriötä istunnossa ja tallentaminen oli tullut oikeuden tietoon vasta istunnon jälkeen.


Korkeimman oikeuden mukaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 20 ja 21 §:ssä säädetään erityisistä rajoituksista koskien suullisia oikeudenkäyntejä. Näillä rajoituksilla pyritään suojaamaan kuultavien ja asianosaisten yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä turvaamaan käsittelyn häiriötöntä kulkua. Säännökset ovat läheisessä yhteydessä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n puheenjohtajan järjestyksenpitovaltaan. Äänen ja kuvan tallentamisen kielto on voimassa, vaikka puheenjohtaja ei ilmoittaisi siitä istunnon alussa. Mikäli puheenjohtaja nimenomaisesti ilmoittaa tallentamisen olevan kiellettyä, voi se olla peruste järjestyssakon määräämiselle.


Järjestyssakon määräämisen perusteet tulevat tyypillisesti esiin istunnon aikana, kun suullista käsittelyä häiritään vastoin puheenjohtajan määräyksiä. Järjestyssakon määräämisen edellytyksenä ei korkeimman oikeuden mukaan kuitenkaan ole se, että puheenjohtajan antamien määräysten noudattamatta jättämisestä olisi aiheutunut häiriötä istuntokäsittelylle. Korkein oikeus katsoi, että järjestyssakko voitiin määrätä, vaikka tallentamisesta ei ollutkaan aiheutunut häiriötä suulliselle pääkäsittelylle.


Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 § ei estä määräämästä järjestyssakkoa istunnossa tapahtuneesta puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisestä, vaikka se olisikin tullut oikeuden tietoon vasta pääkäsittelyn jälkeen. Korkein oikeus kiinnitti tuomiossa huomiota myös siihen, että pykälän ensimmäisen momentin toisen kohdan mukaan järjestyssakon yhtenä perusteena on se, että joku käyttää tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kirjoitus- tai puhetapaa. Tämä tukee sitä käsitystä, että tarkoituksena on suojella suullisen käsittelyn kulun lisäksi myös yleisemmin tuomioistuinten arvovaltaa. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeudella oli perusteet määrätä järjestyssakko eikä hovioikeuden päätöstä muutettu. A:n saama 500e järjestyssakko jäi siis voimaan.


Yhteenveto


Oikeuden puheenjohtajalla on valta päättää, salliiko hän istunnossa kuvan ja äänen tallentamisen. Mikäli lupaa ei anneta, ei istuntoa saa tallentaa. Korkeimman oikeuden asiassa antaman ennakkoratkaisun perusteella ei ole merkitystä sillä, milloin oikeudenkäynnin tallentaminen tulee käräjäoikeuden tietoon ja häiritseekö tallentaminen tosiasiassa istunnon kulkua. Järjestyssakolla on tarkoitus suojata myös tuomioistuimen arvoa ja siten myös tuomioistuinten luotettavuutta, joten järjestyssakko voitiin määrätä, vaikka siitä ei olisikaan aiheutunut suulliselle pääkäsittelylle haittaa. Selvyydeksi todetaan, että oikeudenkäyntiä voi tallentaa, mikäli siihen on annettu lupa.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme


Julia Sieppi

OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5300 152




74 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page