top of page

Mitä on urheiluoikeus ja miten harjoitamme sitä?

Urheiluun ja siihen liittyvään toimintaan liittyy paljon intohimoja, jotka koskettavat myös lakimieskuntaa. Välillä ammatti ja harrastus koskettavat toisiaan, ja ne voivat hyödyttää toisiaan eri tavoin. Kirjoitan tässä teemakirjoituksessa urheiluoikeudesta ja esittelen samalla toimistomme lakimiesten toimintaa ja palveluita siihen liittyen.


Urheiluoikeudesta oikeudenalana


Urheiluoikeus on terminä melko uusi, ja se liittyy urheilun kaupallistumisesta seuranneeseen urheilun oikeudellistumiseen, joka on tuonut uusia ulottuvuuksia urheiluun ja lisännyt urheiluun liittyvän oikeudellisen osaamisen tarvetta. Urheiluoikeus ei ole perinteinen oikeudenala, kuten työoikeus, sopimusoikeus, yhtiöoikeus tai vero-oikeus. Sen sijaan urheiluoikeus on muiden oikeudenalojen yhdistelmä sillä elämänalueella, joka koskettaa urheilua.


Urheiluoikeus on Suomessa melko nuori ala. Aiheesta alettiin puhua 1980-luvulla, ja siitä on alettu julkaista enemmän teoksia vasta 1990-luvun loppupuolella. Urheilun oikeusturvalautakunta perustettiin vuonna 1991, Urheiluoikeuden yhdistys taas helmikuussa 1994. Aiheeseen liittyvää vakiintunutta opetusta on ollut oikeustieteellisissä tiedekunnissa myös 1990-luvun lopulta alkaen.


Urheiluoikeudessa erityispiirteenä ovat urheilun omat normit, kuten kilpailusäännöt, antidopingsäännöt ja erilaiset kurinpitosäännöt. Näillä ei ole lakiin rinnastuvaa asemaa, vaan ne ovat sääntöjä, joihin yksittäinen seura tai pelaaja on sitoutunut joko liittymällä yhdistykseen tai hankkimalla lisenssin eli tekemällä sopimuksen lajiliiton kanssa. Käytännössä näillä säännöillä on kuitenkin suuri merkitys yksilöille, ammattiurheilun tapauksessa merkitys on usein jopa taloudellinen. Muilta osin urheiluoikeus on pitkälti yhdistys- ja sopimusoikeutta.


Urheiluoikeuteen erikoistuneita juristeja on Suomessa hyvin vähän. Yhtenä merkittävänä syynä tähän on raha. Yhdistystoiminnan puitteissa tapahtuvassa urheilussa on hyvin harvoin varaa käyttää juristia, minkä vuoksi palveluiden kysyntä on vähäistä. Merkittävä osa asioista pyritään hoitamaan yhdistyksen omassa piirissä mahdollisimman pitkään ilman ulkopuolisia toimijoita.


Urheilussa on omia oikeusturvajärjestelmiään, joiden avulla urheilutoimijoiden kurinpitoa pyritään viemään ammattimaisempaan suuntaan. Urheilun oikeusturvalautakunta toimii eräänlaisena vapaaehtoisena instanssina. Lautakunta toimii Suomen Olympiakomitean alaisuudessa, mutta tekee ratkaisunsa siitä riippumatta. Oikeusturvalautakunnassa tulkitaan sellaisia urheiluun liittyviä riitoja, jotka kuuluvat lautakunnan toimivaltaan. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että lajiliitto tai seura on hyväksynyt lautakunnan toimivallan. Lautakunnan käsittely on maksutonta, ja usein asiat käsitelläänkin siellä ilman lainopillista avustajaa.


Toimistomme kokemus urheiluoikeudesta


Urheiluoikeus liittyy usein harrastuneisuuteen sekä urheilussa että urheiluoikeudessa. Niin myös meidän tapauksessamme. Olen itse harrastanut kilpaurheilua kamppailulajeissa nuoresta asti, parhaimpina saavutuksina nuorten ja aikuisten SM-mitalit judossa. Tämä kiinnostus urheiluun ohjasikin itseäni urheiluoikeuden pariin yliopistossa opiskellessani, ja myöhemmin myös hoitamaan urheiluun liittyviä toimeksiantoja lakimiehenä.


Toimistomme, pääasiassa minä, on hoitanut useita urheiluoikeuteen liittyviä toimeksiantoja. Olemme mm. päivittäneet useiden urheiluseurojen sääntöjä, neuvoneet kurinpitoasioissa, laatineet erilaisia urheiluun liittyviä sopimuksia, neuvoneet urheiluun liittyvissä verokysymyksissä, avustaneet urheilijaa dopingasiassa sekä avustaneet osapuolia urheiluun liittyvissä riidoissa. Asiakkaamme ovat olleet seuroja, lajiliittoja sekä ammatti- ja harrastajaurheilijoitlaa. Toimeksiannot ovat joissain tapauksessa sisältäneet suuria intressejä, mutta usein ne ovat olleet intressiltään ja palkkioltaan harrastustoimintaan rinnastuvia.


Ammattiin liittyvän toimintani lisäksi olen harjoittanut urheiluoikeuteen liittyvää toimintaa eri tavoin. Olen julkaissut akateemista tutkimusta pariin otteeseen urheilu ja oikeus -vuosikirjassa. Olen myös toiminut seura- ja liittotoiminnassa, ja minut valittiin juuri kaudelle 2023–2025 Suomen Judoliiton hallitukseen. Tämän lisäksi toimin Olympiakomitean eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnassa, joka käsittelee lajiliittojen piirissä tapahtuneita vakavia eettisiä rikkomuksia. Toimin myös Suomen ITF-Taekwon-do ry.:n eettisen ja kurinpidollisen lautakunnan puheenjohtajana.


Lopuksi


Urheilun ammattimaistuminen on johtanut sen oikeudellistumiseen. Urheilun piirissä tapahtuneita asioita viedään yhä enemmän joko yleisiin tuomioistuimiin tai ratkaistaan urheilun omissa lautakunnissa. Intressien kasvaessa näissä käytetään yhä useammin oikeudellista avustajaa. Tämä taas lisää tarvetta urheiluoikeuden erityisosaamiselle. Urheiluoikeudessa pelkkä lainsäädännön osaaminen ei riitä, vaan juristin tulee ymmärtää kurinpitosääntöjen erityisasema ja pystyä arvioimaan niiden sisältöä. Toisaalta pelkkä kurinpitonormiston ymmärtäminenkään ei riitä, vaan kurinpitosäännöksiä soveltavan tulee ymmärtää yleisten oikeusperiaatteiden sisältö ratkaisujen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.


Lue lisää kirjoituksiamme urheiluoikeudesta:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/urheiluoikeus

Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

HT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com






98 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page