top of page

Milloin vartijalla on oikeus poistaa asiakas toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella?

Tämä blogikirjoitus perustuu aiheeseen, josta minua pyydettiin kirjoittamaan, eli vartijan poisto-oikeuteen. Tarkemmin sanottuna avaan tässä kirjoituksessa vartijan poisto-oikeutta sellaisessa tilanteessa, jossa toimeksiantajan asiakaskunnalle tai muulle alueella olevalle henkilöjoukolle asettamat vaatimukset tai ehdot eivät täyty. Tämä peruste on tulkinnanvarainen, joten asiaa on syytä avata. Käyn tässä kirjoituksessa läpi myös aiheeseen liittyvää muuta normistoa.


LYTP 15 §


Yksityisissä turvallisuuspalveluista annetun lain (LYTP) 15 § sisältää vartijan pääsynesto- ja poisto-oikeuden. Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan:


Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hänet sieltä, jos:


1) henkilön voidaan hänen lausumiensa uhkausten tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän vartioimisalueella olevaan omaisuuteen tai toimeksiantajan tai tämän palveluksessa olevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen; tai


2) on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella ole oikeutta oleskella vartioimisalueella.


Vartijalla ei ole oikeutta estää henkilön pääsyä vartioimisalueelle tai poistaa häntä sieltä, jos vartioimisaluetta on pidettävä järjestyslain 2 §:n 1 a alakohdassa tarkoitettuna paikkana.”


Lain esitöiden perusteella poistamisperusteita on kaksi: lakisääteisen tehtävän vuoksi tapahtuva sekä toimeksiantajan ehtoihin perustuva peruste. Jälkimmäinen näistä korostaa toimeksiantajan määräysvaltaa siitä, keitä alueella voi oleskella. Edellytyksenä on, että ehdot eivät ole syrjiviä tai muuten lainvastaisia. Muutoin toimeksiantajalla on vapaat kädet määritellä ehtoja alueella oleskelulle.


Käytännössä tämän poisto-oikeuden määritelmä tuottaa tiettyjä ongelmia tilanteissa, joissa henkilö käyttäytyy vartioimisalueella häiritsevästi, mutta ei uhkaa omaisuutta, terveyttä tai vapautta. Tällöin on ymmärrettävää, että moni toimeksiantaja haluaa hänet poistettavaksi alueelta. Ongelmaksi nousee kuitenkin tällöin, että jos jotain ehtoa halutaan käyttää poistamisen perusteena, on tämä oltava tiedossa ennakolta. Ennakolta ilmoittamattomat edellytykset oleskella alueella eivät perinteisesti ole olleet kovinkaan hyväksyttäviä, koska niitä voidaan käyttää hyvin mielivaltaisesti ja tämä ei ole oikeusvaltiossa suotavaa.


Ennakolta ilmoittamattomat edellytykset ovat hyväksyttäviä lähinnä silloin, kun alueella oleskeleville on ilmiselvää, että tällainen edellytys on olemassa. Tyyppiesimerkki tällaisesta on, että kauppakeskuksessa ei saa oleskella ilman vaatteita. Erilainen melua ja häiriötä aiheuttava käytös on kuitenkin niin yleistä useissa paikoissa, että tähän puuttuminen ilman ennakkoilmoitusta on lain näkökulmasta kyseenalaista, koska tällöin perustetta voitaisiin käyttää mielivaltaisesti valikoimalla tiettyjä henkilöitä tai ihmisryhmiä toimenpiteen kohteeksi. Käytännössä ennakkoilmoitus vaatisi esimerkiksi alueen ovissa olevia ilmoituksia, että metelöinti, huutaminen tai muu vastaava toiminta on kiellettyä. Asia on kuitenkin kierrettävissä helposti rikoslain nojalla, mistä kerron seuraavaksi.

Julkisrauha


Julkisrauhan rikkomista koskeva sääntely on rikoslain 24:3 §:ssä:


Joka oikeudettomasti


1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka


2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,


on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.”


Avainasemassa on 2-kohdassa mainittu osa ”kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan”. Jos henkilö jää oikeudetta virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon, voidaan pykälää soveltaa. Pykälä soveltuu käytännössä kaikkiin paikkoihin, joissa vartija voi työskennellä, koska pykälä soveltuu kaikkiin paikkoihin, joissa työskentelee ihmisiä.

Oleskelun oikeudettomuus taas realisoituu silloin, kun alueen haltija tai tämän määräysvaltaa käyttävä, kuten työtekijä, käskee henkilöä poistumaan. Jos henkilöä on kehotettu muuttamaan käytöstään, mitä ei ole tapahtunut, ja tämän jälkeen häntä on käsketty poistumaan, syyllistyy hän julkisrauhan rikkomista koskevaan rikokseen jäämällä alueelle. Tällöin vartijan kiinniotto-oikeus LYTP 16 §:n nojalla realisoituu:


Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Vartija saa ottaa kiinni myös sen, joka on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava.”


Tällöin henkilölle voidaan tarjota vaihtoehtona omaehtoista poistumista alueelta tai kiinniottamista rikoksesta epäiltynä. Jos kumpikaan vaihtoehto ei kelpaa henkilölle, täyttyy rikoslain 17:6 §:n mukainen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen:


Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on tuomittava, jollei laissa muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Järjestystä ylläpitävällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä:


1) järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetussa laissa (472/1977) tarkoitettua kuljettajaa, häneen rinnastettavaa henkilöä taikka heitä kuljettajan tai häneen rinnastettavan henkilön pyynnöstä avustavaa matkustajaa;

2) joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa (469/1979) tarkoitettua matkalippujen tarkastajaa ja tarkastuksessa apuna olevaa järjestyksenvalvojaa; sekä

3) yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015) tarkoitettua vartijaa ja järjestyksenvalvojaa.”


Myös järjestystä ylläpitävää henkilöä vastuttettaessa kiinniotto-oikeus realisoituu.


Yhteenvetoa


Metelöinti tai muu yleisen järjestyksen häiritseminen ei lähtökohtaisesti ole poistoperuste paikalta, ellei henkilön käytös ole sellaista, että hänelle täytyy olla selvää, että se ei kuulu kyseiseen tilaan. Useimmissa tiloissa tämä ehto ei täyty. Jos kuitenkin tilan haltija tai tämän edustaja huomauttaa asiasta ja toiminta ei muutu, niin henkilöä voidaan käskeä poistumaan alueelta. Jos hän tällöin laiminlyö poistumiskehotuksen, voidaan hänet ottaa kiinni julkisrauhan rikkomista koskevasta rikoksesta epäiltynä, tai tarjota omatoimista poistumista vaihtoehtona kiinniotolle. Tällöin poistamista vastaava lopputulos saadaan hyvinkin nopeasti kiertotietä käyttäen, eli häiritsevä henkilö voidaan poistaa alueelta.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:



OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



1 329 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page