Milloin syyttäjä voi jättää syyteen nostamatta järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta?

Tässä blogikirjoituksessa käsittelen syyttämättäjättämispäätöksiä eli tilanteita, joissa syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, vaikka on todennäköistä, että epäilty on syyllistynyt rikokseen. Käsittelen tapausta turva-alan näkökulmasta, jotta voin nostaa konkreettisia esimerkkejä, joihin itse olen törmännyt rikosjutuissa, joissa olen avustanut jotain osapuolta. Kirjoituksessa käsittelen itse syyteharkintaa ja syyttäjän harkinnanvaraista mahdollisuutta jättää syyte nostamatta.


Syytteen nostaminen


Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 1:1 §:n mukaan rikosasiaa ei oteta käsittelyyn, ellei rikoksesta ole nostanut syytettä sellainen taho, jolla on siihen lain mukaan oikeus. Suurin osa tuomioistuimeen päätyvistä rikosprosesseista sisältää syyttäjän tekemän päätöksen nostaa syyte, ja ROL 1:2 §:n mukaan syyttäjän tehtävä on rikosasiassa nostaa syyte ja ajaa sitä. Tuomioistuimeen voidaan toki päätyä myös asianomistajan ajamassa rikosasiassa, mutta niitä en käsittele tässä asiassa. Syytteessä syyttäjä vaatii epäillylle tekijälle rangaistusta sekä voi siinä yhteydessä vaatia mahdollisia vahingonkorvauksia.


Syytäjän on nostettava syyte viran puolesta ROL 1:6 §:n mukaan, jos kaikki kolme edellytystä täyttyvät:


1) Teko on säädetty laissa rangaistavaksi. Tämä itsestäänselvyydeltä kuulostava seikka tarkoittaa sitä, että epäillyn teon on katettava jokin rikostunnusmerkistö. Jos teko ei sovellu mihinkään rikoslaissa olevaan tunnusmerkistöön, estää rikosoikeudellinen laillisuusperiaate siitä rankaisemisen:


https://www.kpflaki.com/post/mit%C3%A4-k%C3%A4site-elinkeinotoiminta-oikeastaan-tarkoittaa-rikoslaissa


2) Syyteoikeus ei ole vanhentunut. Rikoslain 8-luvussa määritellään, milloin syyteoikeus mistäkin rikoksesta vanhenee. Syyteoikeus vanhenee useimmissa rikoksissa 2-20 vuoden välillä teon vakavuudesta riippuen. Jos teosta voidaan tuomita elinkautinen vankeus, ei syyteoikeus vanhene ikinä.


3) On olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Tämä tarkoittaa, että syyttäjän on voitava perustellusti uskoa voivansa tuomioistuimessa todistaa epäillyn syyllistyneen rikokseen, josta epäiltyä epäillään. Jos syyttäjä ei usko voivansa todistaa tätä, ei hän saa nostaa syytettä asiassa. Käytännössä täyttä varmuutta ei vaadita, vaan syyttäjän on uskottava voivansa ”voittaa” jutun selkeästi todennäköisemmin kuin ”häviävänsä”. Syyttäjän on tämän lisäksi uskottava epäillyn olevan todennäköisesti syyllinen rikokseen.


Tästä velvollisuudesta nostaa syyte on kuitenkin poikkeuksia kahdessa pykälässä: ROL 7 ja 8 §. Syyttäjä voi näiden nojalla jättää syytteen nostamatta, vaikka katsoisikin tekijän syyllistyneen rikokseen. Käsittelen näitä seuraavaksi.


Syyttäjän oikeus jättää syyte nostamatta vähäisissä rikoksissa: ROL 7 §


Syyttäjä voi tämän lainkohdan nojalla jättää syytteen nostamatta kahdessa tapauksessa:


1) Epäillystä rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko, ja tekoa on sen haitallisuus ja tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena pidettävä vähäisenä. Tässä arvioidaan erityisesti, olisiko tekoa pidettävä kyseisen rikoslajin normaalitapaukseen verrattuna vähäisenä. Tällä perusteella voidaan jättää syyttämättä sellaisista teoista, joissa rikosnimikkeen korkein rangaistus on vankeutta, jos tuomioistuinkäytäntö on niin vakiintunutta, että odotettavana enimmäisrangaistuksena voidaan pitää sakkoa. Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisen tapauksessa tämä tulee usein kyseeseen, koska melkein kaikki teot rangaistaan sakolla ja teosta on vaikea saada vankeusrangaistusta ilman muita rikoksia, vaikka enimmäisrangaistus onkin 6kk vankeutta. Käytännössä tämä voi koskea erittäin lieviä tekoja, kuten poistettavan henkilön heittäytymistä veltoksi tai erittäin lievää väkivaltaa, kuten kädestä puristamista tai pikkukivien potkimista jaloille.


2) Tekijä on tekohetkellä ollut alle 18 v, teosta voi seurata enintään 6kk vankeutta ja teko on johtunut pääasiassa ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lakia kohtaan. Tässä arvioidaan erityisesti tekijän ikää ja hänen kykyään ymmärtää tekoaan ja sen moitittavuuttaan. Mitä nuorempi henkilö on eli mitä lähempänä hän on rikosvastuun 15 vuoden alarajaa, sitä laajemmin tätä voidaan käyttää. Käytännössä tätä ei voi koskaan soveltaa väkivaltarikoksissa tai rikoksissa, joita on suunniteltu. Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen tämä voisi soveltua siis todennäköisesti vain tilanteissa, joissa ei käytetä väkivaltaa tai uhata käyttää sitä. Tämäkin voisi siis tarkoittaa veltoksi heittäytymistä, pakoon juoksemista ja rimpuilua, jolla ei pyritä vahingoittamaan ketään.


Syyttäjän oikeus jättää syyte nostamatta, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei

sitä vaadi: ROL 8 §


Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta neljällä perusteella, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Tämä voi koskea muitakin kuin lieviä rikoksia. Tärkeä yleinen etu sisältää arvioinnin siitä, miten syyttämättä jättäminen vaikuttaisi rikosoikeusjärjestelmän uskottavuuteen ja ihmisten oikeustajuun. Yksityinen etu taas liittyy uhrin intresseihin, kuten korvausvaatimukseen.


1) Oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon sovinto, muu teon hyvittäminen, tekijän henkilökohtaiset olot, teosta tekijälle aiheutuneet seuraamukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Tätä sovelletaan erityisesti, jos tekijän ja uhrin välillä on saavutettu sovinto. Myös epäillyn vakava sairaus voi olla peruste jättää syyte nostamatta, esimerkiksi kuolemansairaalle ei välttämättä vaadita enää sakkorangaistusta. Erityisen kiistanalaisia ovat syytteen nostamatta jättäminen epäillylle aiheutuneiden seuraamusten perusteella. Näitä seuraamuksia voivat olla järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisessa erityisesti ruumiinvammat ja esinevahingot, joita vastustelusta ja siitä seuranneesta voimankäytöstä on aiheutunut henkilölle itselleen. Esimerkiksi lievän vastustelun seurauksena aiheutuneet hoitoa vaativat vammat tai kalliiden esineiden, kuten puhelimien tai silmälasien hajoaminen voi olla sellainen syy, jossa tekijän voidaan katsoa ”kärsineen jo tarpeeksi” ja jättää sakkoasiassa syyte nostamatta.


2) Epäilty rikos ei vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään olennaisesti. Tämä on prosessiekonominen peruste, jossa säästetään yhteiskunnan kustannuksia tilanteessa, jossa tekijä on tehnyt useita rikoksia ja vähäisimmät rikokset eivät enää vaikuttaisi tuomioon. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos henkilö on syyllistynyt järjestystä useisiin järjestystä ylläpitävien henkilöiden vastustamiseen lyhyellä aikavälillä, mutta hänelle haetaan yli 10 v tuomiota useista huumausainerikoksista sekä vakavista väkivaltarikoksista, eivätkä järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiset enää lisäisi rangaistusta eikä asianomistajilla olisi niissä vaatimuksia.


3) Asian käsittelyn kustannukset olisivat selkeässä epäsuhdassa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen. Tätä sovelletaan usein, jos tekijää ei käytännössä saada tavoitettua oikeudenkäyntiin esimerkiksi ulkomaille pakenemisen vuoksi, tai jos todistajat täytyisi kutsua ulkomailta Suomeen todistamaan, ja kyseessä olisi vähäinen teko, kuten sakkoteko. Tätä voitaisiin soveltaa järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen lähinnä silloin, jos tekijä olisi ulkomaalainen turisti ja sellaisesta maasta, josta häntä ei tavoitettaisi, tai hänen olinpaikkansa olisi tuntematon.


4) Tekijää epäillään useasta teosta, joista hän tunnustaa osan ja auttaa siten tekojen selvittämistä. Tätä sovelletaan lähinnä syyteneuvotteluihin tai tilanteisiin, joissa joitain vanhoja tekoja on vaikeasti selvitettävissä.


Yhteenveto


Syyttään on lähtökohtaisesti pakko nostaa syyte, jos teosta tultaisiin todennäköisesti tuomitsemaan rangaistus. Syyttäjällä on kuitenkin asiassa harkintavaltaa ja hän voi jättää syytteen nostamatta, jos jokin laissa säädetty peruste täyttyy. Nämä perusteet koskevat pääasiassa vähäisiä tekoja, joissa syytteen nostamatta jättämisestä ei aiheutuisi kenellekään isoa vahinkoa. Tällainen voi tulla todennäköisimmin kyseeseen tilanteessa, jossa väkivaltaa ei ole käytetty tai sillä ei ole uhattu.


Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikosoikeus

Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196 eelis.paukku@kpflaki.com




508 katselukertaa0 kommenttia