top of page

Millainen on asiantunteva juristi?

Tässä blogikirjoituksessa pohdin juridiikan ulkopuolista aihetta. Suoritan kauppatieteen tohtorin valinnaisina opintoina yliopistopedagogisia opintoja. Yhdellä kurssilla käsiteltiin asiantuntijuutta, ja kirjoitinkin valinnaisen kurssiesseeni siitä, millainen on asiantunteva juristi. Koska kyse oli akateemisesta esseestä, kyseinen teksti ei perustu omiin kokemuksiini tai mielipiteisiini, vaan aiempaan tutkimukseen. Useiden ihmistieteiden ja jopa aivotutkimuksen piirissä on vuosikymmeniä tutkittu, mikä erottaa asiantuntijan muista alan ammattilaisista. Käsittelin esseessäni noita aiempia tutkimustuloksia ja sen pohjalta kuvasin, millainen on asiantunteva juristi. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi tiiviisti esseen sisällön, vaikkakaan en viittaa kirjallisuuteen. Vakuutan kuitenkin, että alla oleva teksti ei perustu omiin mielipiteisiini, vaan lukemaani tutkimukseen.


Mikä on asiantuntija?


Asiantuntijan käsitettä ei ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi. On selvää, että on olemassa ihmisiä, joita pidetään omassa ammattiryhmässään asiantuntijoina. Asiantuntijan määritelmä onkin monilta osin sosiaalinen konstruktio. Eri ihmistieteissä on tutkittu, mikä tällaiset henkilöt erottaa muista alan ammattilaisista, ja tästä on saatu valtavasti tuloksia.


Asiantuntija voidaan ammattikontekstissa määritellä helpoiten ongelmanratkaisukyvyn kautta. On olemassa ihmisiä, jotka kykenevät työssään ratkomaan ongelmia huomattavasti muita ihmisiä tehokkaammin ja tuottamaan parempia tuloksia. Näitä ihmisiä pidetään yleensä asiantuntijoina. Näitä ihmisiä myös yhdistävät usein samat seikat.


Uran pituus


Yksi mielenkiintoinen tulos liittyy uran pituuteen. Asiantuntijoilla on usein takanaan pitkä ura. Kaikki pitkän uran tehneet eivät kuitenkaan ole asiantuntijoita (expertise vs. experience). Monilla aloilla onkin tutkittu, että kaikkein eniten epäpätevyyden kanssa korreloi uran pituus. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa uraa ihmiset alkavat joko kehittyä asiantuntijoiksi tai taantua. Taantumiseen liittyy usein liiallista itsevarmuutta, liiallista rutinoituneisuutta ja haluttomuutta oppia uutta. Asiantuntijat taas usein ovat henkilöitä, jotka ovat pyrkineet kehittämään itseään.


Tämä ilmiö voidaan havaita myös juristien ammattikunnassa. Moni pitkän uran tehnyt juristi on todella kokenut ja hoitaa työssään lähes kaikki tutut oikeudelliset ongelmat helposti rutiinilla. Erot tulevat uuden soveltamisessa, ja osa juristeista onkin tässä huomattavasti toisia parempia. Tämä tulee näkyviin erityisesti harvinaisempien oikeudenalojen kohdalla.


Ajatusrakennelmat ja muisti


Juridiikan alan asiantuntijoita tutkittaessa on tehty mielenkiintoisia havaintoja. Erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijoita tutkittaessa on korostunut ajatusrakenteiden erilaisuus. Asiantuntijat pyrkivät lähestymään oikeudellista ongelmaa ajattelemalla normeja ja miettimällä ongelmaa konseptitasolla. Ne juristit, joita ei ammattikunnassa yleensä pidetä asiantuntijoina sekä lähes kaikki uransa alussa olevat juristit pyrkivät hahmottamaan asiaa vertailutapausten kautta, esimerkiksi muistelemalla jotain vastaavaa aiempaa tapausta tai arkielämän esimerkkejä. Kun asiaa on tutkittu tarkemmin, yleensä konseptien kautta ajattelevat päätyvät ”oikeaan” ratkaisuun eli siihen, mihin myös tuomioistuimet tai viranomaiset päätyvät.


Toinen havaittu seikka on muisti. Asiantuntijoilla on lähes poikkeuksetta muistissaan valtava määrä juridista tietoa. Tämä tieto ei välttämättä, tai edes yleensä, tarkoita ulkoa opeteltuja pykäliä ja määritelmiä, vaan enemmänkin tietoa siitä, mikä asia liittyy mihinkin ja konseptitason muistikuvia lainsäädännöstä.


Asiantuntijat myös pystyvät pitämään työmuistissaan huomattavasti enemmän asioita kuin muut juristit, ja he pystyvät muistamaan tapausta ratkoessaan enemmän yksityiskohtia ja käsittelemään niitä mielessään yhtä aikaa. Heillä ei kuitenkaan arkielämässä ole sen parempi muisti kuin kenelläkään muullakaan. Jos heitä esimerkiksi pyydetään painamaan mieleensä mahdollisimman monta sanaa listasta, selviytyvät he tehtävästä yhtä hyvin kuin tavallinen ihminen. Kun heitä pyydetään muistamaan relevantteja yksityiskohtia oikeustapauksesta, he muistavat niitä moninkertaisesti enemmän kuin muu kuin juristi, ja selkeästi enemmän kuin juristi, jota ei pidetä asiantuntijana.


Substanssiosaaminen ja kognitiiviset taidot


Yllä kuvatut seikat liittyvät substanssiosaamiseen ja kykyyn toistaa opittuja asioita. Näiden lisäksi asiantuntijoina pidettävillä juristeilla on usein huomattavasti paremmat kognitiiviset kyvyt hyödyntää näitä taitoja työssään. Työelämän perustaidot, kuten työn suunnittelu, koordinointi, viestiminen, seuranta ja arviointi ovat asiantuntijoilla yleensä huomattavasti muita alan ammattilaisia parempia.


Asiantuntijuus on myös kykyä saada työ tehtyä tehokkaasti. Asiantuntijuuteen liittyy kyky soveltaa substanssiosaamista tehokkaasti ammatin vaatimassa tilanteessa. Juridiikan tapauksessa tämä voi olla esimerkiksi muistioiden laatimista, sopimusten tarkastamista tai oikeussalissa esiintymistä.


Miten asiantuntijaksi tullaan?


Myös asiantuntijaksi kehittymistä on tutkittu paljon. Juridiikan puolella merkittävä riski on rutinoituminen ja taantuminen. Tämän vuoksi uran pituuden kasvaessa onkin syytä muistaa pyrkiä kehittämään itseään jatkuvasti. Halu oppia uutta ja kehittää itseään ovat tärkeimpiä tekijöitä asiantuntijaksi kehittymisessä.


Toinen hyvä keino on kehittää omaa oikeudellista konseptitason hahmottamista. Käymällä läpi ylimpien tuomioistuimien ratkaisuja ja oikeuskirjallisuutta voi nopeasti huomata, miten tietyn oikeudenalan osaajat hahmottavat ongelmia. Konseptitason ajatteluun kuuluu tietyn lainsäädännön alan perusidean ymmärtäminen sen merkittävät periaatteet sekä tulkintaa ohjaavat periaatteet. Vaikka näiden syvällisempi pohdinta ei välittömästi hyödytä työtä, kehittää tämä pitkällä aikavälillä oikeudellista ajattelua ja mahdollistaa sen, että juristi kehittyy sille tasolle, että häntä pidetään ammattikunnassaan asiantuntijana.


Miten asiantuntijuus ja sen kehittäminen näkyy KPF:llä


KPF:llä on halua panostaa asiantuntijuuteen ja pyrkiä tarjoamaan sitä asiakkaille. Yritysasiakkaiden kanssa tämä vaatii usein monipuolista ymmärrystä ja kokemusta myös juridiikan ulkopuolelta. Kehitämme aktiivisesti myös vahvaa oikeudellista ajattelua ja ongelmien ratkaisukykyä.


Olemmekin tehneet useita käytännön toimenpiteitä näihin panostamiseksi. Tavoitteemme on, että jokaisella työntekijällämme on joko toinen korkeakoulutason tutkinto tai liike-elämässä arvostettu nimike (HHJ, KTH, MBA  tms.). Tämän lisäksi kannustamme väitöskirjojen tekemiseen ja akateemiseen julkaisemiseen merkittävillä rahallisilla bonuksilla ja palkankorotuksilla. Lisäksi tarjoamme työntekijöille erilaisten lisäpätevyyksien hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, kuten HHJ-kurssin hinnan tai KHT-tilintarkastajatutkinnon maksut.


Blogikirjoitusten tekeminen on myös yksi hyvä tapa kehittää ammattitaitoaan. Erityisesti viikoittaiset oikeustapauskommentit tarjoavat mahdollisuuksia perehtyä uusimpaan oikeuskäytäntöön ja ylimpien tuomioistuinten näkemyksiin lain soveltamisesta. Näiden lisäksi KPF:llä aloittaville juridiikan työntekijöille tarjotaan mahdollisuus tehdä työjakso tilintarkastuksen parissa, mikä on yksi tehokkaimpia tapoja saada pikakurssi siihen, mitä liiketoiminta on, mikä liiketoiminnassa on tärkeää ja miten yritykset ja yrittäjät ajattelevat asioista.


Yllä kuvaamaani, KTT-opintoihini liittyvää pohdintaa tehtyäni, sain yhä paremmat työkalut sen kehittämiseen, että kaikki KPF:n työntekijät ovat nyt tai tulevaisuudessa alansa asiantuntijoita.



Lue lisää teemakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196




97 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comentarios


bottom of page