Tippien verotus on aihe, joka herättää usein keskustelua. Keskustelun sävy on yleensä pilkallista “sääntö-Suomen” haukkumista. Tyypillisiä ovat esimerkiksi asiakkaan kommentit siitä, että tämäkin pitäisi ilmoittaa verottajalle, tai alan ryhmissä käytävät keskustelut tämän säännön turhuudesta ja typeryydestä. Myös siitä väitellään usein, ovatko tipit oikeastaan veronalaista, vaikka oikeustila näiden osalta pitäisi olla selvä. Tämä kirjoitukseni selittää hieman tippien verokohtelua eli toisin sanoen pilaa raflaavia otsikoita. Teksti voi olla lukemisen arvoinen, jos haluaa päästä kuittaamaan takaisin sille “aivan turha ja järjetön sääntö” -tyypille, jollainen löytyy jokaisen lähipiiristä.
Olen kirjoittanut tipeistä myös aiemmin, tämä kirjoitus löytyy seuraavan linkin takaa: https://www.kpflaki.com/blog/tipit-oikeuden-näkökulmasta
Tippien verotus
Tipit eli palvelurahat voivat olla joko työntekijän tai yrityksen tuloa. Tämä riippuu siitä, kuinka vapaaehtoisia palvelurahat ovat. Jos palvelurahojen maksaminen on pakollista, kyseessä on aina palvelun tarjoavan yrityksen myynnistä eli veronalaisesta tulosta. Tähän ei vaikuta esimerkiksi se, että riippuuko työntekijän palkka kerätyn palvelurahan määrästä. Palveluraha on pakollinen, jos sen maksaminen on edellytys palvelun saamiselle tai se on pakko maksaa palvelun saamisen jälkeen. Tähän ei vaikuta, ilmoitetaanko palvelurahasta tai sen suuruudesta millä tavoin, esimerkiksi seinällä, suullisesti tai muutoin.
Vapaaehtoiset palvelurahat ovat työntekijän ansiotuloa. Tämä tarkoittaa, että niistä tulee maksaa veroa kuten palkasta. Vero voidaan maksaa ennakonpidätyksenä palkasta tai verovuoden loputtua suurempina mätkyinä tai pienempinä palautuksina. Palveluraha on vapaaehtoinen, jos asiakas voi itse päättää maksaako palvelurahaa ja kuinka paljon. Palvelurahan määrä tulisi myös ilmoittaa työnantajalle, koska tämä vaikuttaa joidenkin sivukulujen määrään.
Tippien ilmoittaminen verotuksessa on eri keskustelufoorumien perusteella hyvin vähäistä tai olematonta. Syynä vaikuttaa pääsääntöisesti olevan se, että asiaa pidetään niin vähämerkityksisellisenä, ettei tippejä viitsitä ilmoittaa. Muita syitä voivat olla välinpitämättömyys ja tietämättömyys. Tippien ilmoittamisen harvinaisuus on synnyttänyt erilaisia ilmiöitä: tippien verotuksen ympärille on syntynyt oma sarjansa kaskuja ja vitsejä. Joissain hoitamissani tapauksessa työnantajat ovat myös painostaneet työntekijöitään uhkaamalla ilmoittaa, että työntekijä on saanut tippejä, joita ei ole ilmoittanut verotuksessa.
Vuosittain maksettavat tipit ovat myös tyypillisesti hyvin pieni osa työntekijöiden palkasta, ja sitä myöten ne olisivat hyvin pieni osa veroista. Tämän vuoksi veronsaajan rahallinen intressi verottaa tippejä on hyvin pieni.
Verotuksen yhdenvertaisuus
Miksi tipit sitten on säädetty veronalaisiksi, jos kerran rahallinen intressi on pieni ja sääntelyä ei juuri noudateta? Edellisessä virkkeessä on yksi virhe: tippejä itsessään ei koskaan ole säädetty veronalaiseksi. Tippien verotus johtuu tuloverolain säännösten laajuudesta: veronalaiseksi tuloksi määritellään kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Ansiotuloksi taas määritellään kaikki tulot, jotka eivät ole pääomatuloa. Missään laissa ei siis lue mitään tippien verollisuudesta, verollisuus perustuu vain tuloverolain tulkintaan.
Tuloverolain tulokäsite on hyvin laaja. Syynä tähän on se, että erilaisia tuloja pyritään kohtelemaan mahdollisimman samalla tavalla, ellei laissa toisin säädetä. Tätä tulojen “yhdenvertaisuutta” perustellaan sekä veropohjan laajuudella että veronmaksajien yhdenvertaisuudella. Tuloverotuksen tulokäsite kattaakin sen vuoksi todella laajan kirjon ansaintatapoja palkoista tippeihin ja pullonpalautuksiin.
Veronkierron välttäminen
Yksi merkittävä syy sille, että tippien verotuksesta on annettu oma verohallinon ohjeensa, liittyy nimenomaan veronkierron välttämiseen. Jos tipit/palvelurahat olisivat verotonta tuloa yritykselle tai työntekijälle, joku omasta mielestään nerokas yrittäjä keksisi hyvin nopeasti tavan siirtää myyntiä palvelurahoihin perustuvaksi. Tämä taas aiheuttaisi verotulojen vähenemisen vuoksi kilpailuetua tällaiselle yrittäjälle niiden kustannuksella, jotka eivät kikkaile verotuksella.
Jos taas työntekijä voisi saada tipit verottomana, tämä samainen omasta mielestään nerokas yrittäjä keksisi taas jonkin tavan maksaa palkat tippeinä. Tällöin työntekijä olisi perusteetta paremmassa asemassa kuin samasta työstä korvauksensa verollisena. Työnantaja taas saisi kilpailuetua, koska palkanmaksu olisi hänelle halvempaa.
Tippien veronalaisuudella voidaan siis estää erilaisten veronvälttelykikkailujen syntymistä. Tämä on eduksi sekä alan kilpailulle että veronsaajalle.
Puuttumattomuusperiaate
Edellä esitin joitain selityksiä tippien verokohtelun nykytilasta. Tämän lisäksi tippeihin liittyy niin sanottu puuttumattomuusperiaate. Puuttumattomuusperiaate liittyy muutama vuosi sitten velloneeseen kohuun pullonpalautusten verokohtelusta. Se tarkoittaa, että vaikka kyseessä on periaatteessa veronalainen tulo, verohallinto ei aktiivisesti kohdista verovalvontaa tähän tuloon. Tällöin tulon ilmoittaminen on käytännössä henkilön omantunnon varassa.
Tippien osalta tilanne on juuri tällainen: vaikka ne periaatteessa ovat veronalaista tuloa, verohallinto ei vaikuta olevan kovin kiinnostunut siitä, ilmoitetaanko niitä vai ei. Koska ne kuitenkin ovat veronalaista tuloa, voidaan suurimpiin ylilyönteihin puuttua tarvittaessa. Tällaisia voisivat olla yllä kuvatut kikkailut verotuksen laajamittaiseksi välttämiseksi.
Yhteenveto
Tippien verotusta voidaan perustella monin tavoin. Tässä kirjoituksessa avaamani perustelut eli yhdenvertaisuus ja veronkierron estäminen sopivat yhteen myös sen tosiseikan kanssa, että verottaja ei aktiivisesti puutu tippeihin. Sääntelyn toimivuudesta kertoo toisaalta se, ettei markkinoilla juuri näe yrityksiä kiertää verotusta laajamittaisesti tipeillä, mutta myös se, että nykytilasta ei juuri aiheudu kustannuksia. Sääntelyn haittapuolena voitaisiin mainita se, että laajamittainen verolainsäädännön rikkominen vähentää kunnioitusta verotusta ja lakia kohtaan. Kaiken kaikkiaan tippien verotukselle on kuitenkin olemassa syitä, ja veronalaisuutta parjatessaan voisikin käyttää hetken niiden syiden miettimiselle.
Jutun lopussa linkkejä muihin kirjoituksiini aiheesta ja sen vierestä
Muita ravintola-alaa koskevia kirjoituksia:
Vastuista alaikäsille anniskelun estämisessä: https://www.kpflaki.com/blog/mitkä-ovat-riittävät-toimenpiteet-alaikäisten-sisäänpääsyn-estämiseksi
Tarjoilijan poisto-oikeus: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta
Mitä tehdä liputta alueella oleskelevalle: https://www.kpflaki.com/blog/alueella-liputta-petos-vai-ei
Työehtosopimuksien soveltamisesta: https://www.kpflaki.com/blog/ei-meillä-ole-tes-ssiä-vai-onko-sittenkin
Sekä ikivihreä syrjintäkysymys: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita
Muita turva-alan kirjoituksiani:
Salassapitovelvollisuuudesta ja sen sisällöstä asiakkaan jättäessä laskujaan maksamatta: https://www.kpflaki.com/blog/tarvitseeko-ongelmallisen-asiakkaan-tiedot-pitää-salassa
Mitä salakuvaajalle voi tehdä:
Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:
Milloin järjestyksenvalvoja voidaan tuomita virkarikoksesta:
Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta
Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä
Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta
Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit
Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä
Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö
Comments