Suurin osa ihmisistä on tuskin kuullut sanallakaan mitään Green Deal -sopimuksista, vaikka ne vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa melkein kaikkien kuluttajien elämään. Tässä kirjoituksessa avaan, mitä Green Deal tarkoittaa, mitkä niiden tavoitteet ovat, miksi niitä solmitaan ja miten ne vaikuttavat. Kirjoitus on osa kiertotaloutta käsittelevää sarjaa.
Mikä Green deal on?
Green deal on eräänlainen yksityisoikeudellinen sopimus. Sopimuksen osapuolina ovat valtio ja jokin elinkeinoelämän merkittävä taho. Green dealia ei tule sekoittaa EU:n uuden komission samannimiseen toimintaohjelmaan (https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_en.pdf).
Vastaavia järjestelyjä on muissakin EU-maissa. Suomessa Green dealeissa valtiota edustaa ympäristöministeriö. Tähän mennessä Green dealeissa elinkeinoelämää ovat edustaneet mm. Kaupan liitto ry. ja Autoalan keskusliitto ry.. Green dealeissa sovitaan, että järjestöt ja niiden edustamat yritykset vähentävät päästöjään tai tekevät jotain muuta ympäristön tilan parantamiseksi vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisia sopimuksia tehdään sen vuoksi, että ne ovat lainsäädäntöä kevyempi keino saavuttaa ympäristötavoitteita sekä elinkeinoelämän että valtion näkökulmasta.
Green deal -sopimusten tausta on EU-lainsäädännössä. EU-direktiiveissä kuvataan vapaaehtoisen sopimuksen käsite seuraavasti:
[Green dealilla tarkoitetaan] ”jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja asianomaisten toimialojen välistä muodollista sopimusta, jonka on oltava avoin kaikille osapuolille, jotka haluavat noudattaa sopimuksessa vahvistettuja ehtoja edistääkseen tässä direktiivissä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista.”
Tämän lisäksi useat ympäristöön liittyvät direktiivit, esimerkiksi pakkausjätedirektiivi, mahdollistaa tällaisten sopimusten tekemisen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Näissä direktiiveissä ei velvoiteta jäsenvaltioita tiettyihin toimenpiteisiin, vaan ainoastaan EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin jäsenvaltiot voivat valita toimenpiteisiin sekä pakottavaa lainsäädäntöä että erilaisia sopimuksia toimialan kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Green dealien tavoite
Green dealit ovat edullisia kaikkien niihin osallistuvien tahojen näkökulmasta. Valtion näkökulmasta Green dealit ovat edullisia siksi, että lain säätäminen on hidasta ja kallista verrattuna erilaisten sopimusten solmimiseen. Green dealit voidaan saattaa myös nopeammin voimaan kuin tavallinen lainsäädäntö. Ne myös luultavasti haittaavat elinkeinotoimintaa vähemmän kuin pakottava lainsäädäntö. Näiden lisäksi Green dealit mahdollistavat ympäristötavoitteiden saavuttamisen. Sopimusten neuvottelu mahdollistaa myös elinkeinoelämän tarpeiden tehokkaamman huomioimisen verrattuna lain säätämiseen.
Green dealin huonona puolena valtioiden näkökulmasta on epävarmuus, koska Green dealit eivät sido yksittäisiä yrityksiä ja kuluttajia samalla tavalla kuin laki. Tämän vuoksi niiden noudattaminen jää osittain vapaaehtoisuuden varaan, vaikka toimialajärjestöjen sitoutuessa niihin myös merkittävän osan jäsenyrityksistä voitaisiin olettaa sitoutuvan Green dealeihin ja niiden tavoitteisiin.
Elinkeinoelämän näkökulmasta Green dealeilla on yksi merkittävä etu verrattuna pakottavaan sääntelyyn. Green dealien ollessa vapaaehtoisia elinkeinoelämän järjestöt voivat melko vapaasti vaikuttaa niiden sisältöön valiten keinoja, joilla ympäristötavoitteet saavutetaan haitaten mahdollisimman vähän bisnestä. Valtion näkökulmasta tärkeintä on tavoitteiden saavuttaminen, jolloin elinkeinoelämä voi melko vapaasti vaikuttaa sopimukseen otettaviin keinoihin, kuhan niiden vaikutus on riittävä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Green dealien ongelma myös elinkeinoelämän näkökulmasta on niiden epävarmuus. Epävarmuus johtaa siihen, että lainsäädännöllä voidaan ottaa käyttöön vielä lisää pakottavia keinoja, jos ympäristötavoitteita ei saavutetakaan. Elinkeinoelämä joutuu myös arvioimaan eri toimien ympäristövaikutuksia, mikä voi aiheuttaa melko suuria hallinnollisia kustannuksia verrattuna lainsäädännön toimeenpanemiseen.
Jo olemassa olevat Green dealit
Tällä hetkellä ympäristöministeriö ja elinkeinoelämä ovat solmineet kolme green dealia:
1. Muovikassisopimus. Sopimus on tehty Kaupan liiton kanssa. Sopimuksen tavoitteena on täyttää EU:n ympäristötavoite, että vuonna 2025 käytettäisiin enää 40 kertakäyttömuovikassia henkilöä kohden vuodessa. Sopimus mahdollistaa sen, että kaupan alan yritykset voivat päättää itse toimista, joilla aikovat vähentää muovikassien ja -pussien kulutusta. Jotta yritykset pääsisivät mukaan sopimukseen, on niiden vähintään tehtävä muovipusseista maksullisia sekä ryhdyttävä muihin toimiin muovipussien kulutuksen vähentämiseksi. Sopimuksella on jo nyt onnistuttu vähentämään kevyiden muovipussien määrää asiakasta kohden vuodessa. Tähän mennessä sopimus on näkynyt suurimmissa vähittäiskaupan ketjuissa muovipussien maksullisuutena sekä muovittomien vaihtoehtojen tarjonnan kasvuna.
2. Autoalan sopimus. Autotuojat ry:n ja Autoalan keskusliitto ry:n kanssa tehty sopimus liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Toimenpiteet ovat melko pehmeitä ja sisältävät erilaista yrityksille ja kuluttajille suunnattua viestintää ja neuvontaa, joilla annetaan tietoa autojen energiatehokkuuden parantamisesta, vähäpäästöisyyden edistämisestä sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistämiseksi.
3. Öljyjätehuollon kehittämiseksi tehty sopimus. Sopimuksen toisena osapuolena on Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa öljyjätteen keräystä ja kierrätystä Suomessa. Myös tämä sopimus sisältää lähinnä pehmeitä keinoja, kuten tiedotusta ja jäsenyritysten sitoumuksia. Sopimuksessa kuitenkin todetaan, että jos sitoumukset eivät riitä, YTP osallistuu lisätoimenpiteiden kehittämiseen yhdessä ministeriön kanssa.
Yhteenveto
Green dealit ovat vapaaehtoisia ympäristöministeriön ja elinkeinoelämän järjestöjen välisiä sopimuksia. Sopimusten tavoitteena on EU:n tai Suomen asettamien ympäristötavoitteiden saavuttaminen ilman pakottavia keinoja eli lainsäädäntöä. Sopimusten etuna on valtion näkökulmasta niiden halpuus ja nopeus verrattuna lainsäädäntöprosessiin, elinkeinoelämän näkökulmasta niiden etuna on, että elinkeinoelämä voi itse valita helpoimmat keinot, joilla tavoite saavutetaan.
Green dealit sisältävät tällä hetkellä vain pehmeitä keinoja, kuten tiedotusta jäsenyrityksille ja kuluttajien valistamista. Yritykset voivat myös valita vapaasti, ottavatko ne käyttöön Green dealeissa sovittuja keinoja. Tämän vuoksi Green dealien teho riippuu pitkälti yritysten halukkuudesta osallistua niiden täytäntöönpanoon. Toisaalta yrityksien halukkuutta voi lisätä se, että osallistumalla ne voivat välttyä pakottavan lainsäädännön säätämiseltä, mikä voisi vaikuttaa liiketoimintaan vapaehtoisia keinoja enemmän. Green dealien vapaaehtoisuus ja niiden pehmeys eivät kuitenkaan ole este ympäristötavoitteiden saavuttamiselle, koska jos ympäristötavoitteita ei saavuteta Green dealeissa sovituilla keinoilla, säädetään uutta lainsäädäntöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi useissa Green dealeissa elinkeinoelämän edustajat ovat myös sitoutuneet lisätoimenpiteiden valmisteluun yhdessä ympäristöministeriön kanssa, jos ympäristötavoitteita ei muuten saavuteta.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
