Maksamattomien palkkojen vaatiminen käytännössä ja muita palkkaan liittyviä asioita

Olemme aikaisemminkin julkaisseet erittäin suosituiksi osoittautuneita kirjoituksia maksamattomista palkoista. Näiden pääasiassa juridiikkaan keskittyvien kirjoitusten lukijoille jää kuitenkin usein kysymyksiä käytännön menettelystä. Tämä kirjoitus on tarkoitettu vastaamaan osaan näistä yleisimmistä kysymyksistä, jolloin tietoa etsivälle jää tarkempi kuva siitä, miten asiassa kannattaa edetä ja millaisella aikataululla. Tämä blogikirjoitus perustuu lakimiehiemme kokemuksiin useista palkkariidoista, joista suurimmat koskivat kuusinumeroisia summia. Palkkoja jää maksamatta erityisesti ravintola-, rakennus- ja kuljetusaloilla, joissa voimakas kilpailu ja työnantajien pieni koko ovat joissain tapauksissa johtaneet palkoilla ja työehdoilla tapahtuvaan laittomaan palkkojen polkemiseen.


Millä perusteilla palkkoja saa jättää maksamatta


Työnantajat ovat usein vedonneet mitä erilaisimpiin perusteisiin jättäessään palkkoja maksamatta. Erityisesti erilaisten lisien osalta on kuultu mitä erikoisimpia perusteluita. Työnantaja saa kuitenkin jättää lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat lisät maksamatta vain silloin, jos työehtosopimus tai laki sen mahdollistaa. Esimerkiksi ylityölisät tulee maksaa, ellei työehtosopimuksessa sovita erilaisista tasoittumisjaksoista. Lisien maksamatta jättämistä ei myöskään voi perustella esimerkiksi sillä, että työnantaja maksaa TES:n velvoittamaan tuntipalkkaan nähden korkeampaa tuntipalkkaa, ellei työsopimuksessa ole erikseen sovittu tämän tuntipalkan kattavan lisät ja palkka tosiasiassa myös kattaa nämä lisät. Lisien maksamatta jättämistä ei myöskään voi perustella työsopimuksella: työntekijä ja työnantaja eivät voi sopia toisin pakottavasta lainsäädännöstä eli työaikalaista ja työehtosopimuksesta.

Monesti palkkariidoissa työnantaja ei kuitenkaan vastaa työntekijän esittämiin vaatimuksiin millään tavalla tai tyrmää vaatimukset täysin. Asian käsittely voidaan pyrkiä lopettamaan vaikenemalla.


Miten prosessi etenee


Yleensä lakimieheen otetaan yhteyttä siinä kohtaa, kun asiassa ei päästä muuten eteenpäin. Tyypillisesti työnantaja ei ole vastannut yhteydenottoihin eikä reagoinut palkkavaatimuksiin. Tällöin toimeksiannon jättämisen jälkeen juristi ottaa yhteyttä (usein entiseen) työnantajaan ja vaatii palkkojen maksamista. Ensimmäinen kirjelmä ei johda lähes koskaan tuloksiin, vaan työnantajan vastauksessa kiistetään kaikki tai lähes kaikki vaatimukset. Osasyynä tähän on jo oikeusturvavakuutus, missä lähes aina erikseen vaaditaan työntekijän vaatimusta ja näiden vaatimusten kiistämistä vakuutuspäätöksen saamiseksi.


Useimmissa palkkariita-asioissa päädytään jonkinlaiseen sovintoratkaisuun muutaman kirjeenvaihtokierroksen jälkeen. Yleensä vastapuolelle annetaan joitain viikkoja vastausaikaa, jolloin asiassa saadaan lopullinen ratkaisu tyypillisesti joidenkin kuukausien päästä. Hoitamissamme asioissa sopimukset on lähes aina tehty niin, että työnantaja maksaa jonkinlaisen korvauksen työntekijälle, ja asian käsittely jää lopetetaan puolin ja toisin. Tämä korvaus on hyvin usein vaadittujen palkkojen määrä.

Melkein kaikki palkkariidat sovitaan ennen oikeudenkäyntiä. Hyvin pieni osa riidoista etenee oikeudenkäyntiin asti. Oikeudenkäyntiin ei koskaan edetä ilman asiakkaan suostumusta eli hän voi itse päättää, ottaako kuluriskin oikeudenkäynnistä. Näissäkin riidoissa saavutetaan lähes aina työntekijälle vähintäänkin osavoitto eli työnantaja velvoitetaan maksamaan vähintäänkin osa palkoista. Tällöin menettelyn kesto venyy kuitenkin todennäköisesti ainakin vuoteen, ja helposti pidempäänkin.


Mitä prosessi maksaa ja kuka lystin kustantaa


Tapauksen hinta vaihtelee huomattavasti sen mukaan, kuinka pitkälle prosessissa edetään. Toimistomme hoitaa asiat tuntihinnalla eli hinta muodostuu tehdyn työn perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin todeta, että koska palkkariidoissa joudutaan aina perehtymään useisiin asiakirjoihin, esimerkiksi työehtosopimukseen, tuntilistoihin ja työsopimukseen, ja mahdollisesti myös laskemaan palkkojen tarkkoja määriä, asiassa joudutaan käyttämään useita tunteja. Varhaisessa vaiheessa sovittujen palkkariitojen kustannukset ovat tyypillisesti hintaluokassa 1000-2000e sisältäen arvonlisäveron. Ennen oikeudenkäyntiä riidan kustannukset ovat tyypillisesti muutamassa tuhannessa.


Usein pienemmissä riidoissa sovintosopimuksessa sovitaan, että molemmat osapuolet vastaavat omista kuluistaan. Tällöin asian hoitamisesta aiheutuneita kuluja voi hakea oikeusturvavakuutuksesta, jos osapuolella on tällainen. Palkkariidat kuuluvat oikeusturvavakuutuksen alaan vaihtelevasti, ja tämä kannattaa tarkastaa ennen riitelyn aloittamista. Käräjävaiheeseen eteneviin asioihin on myös mahdollista hakea oikeusapua, jos osapuolen tulot ovat riittävän matalat.

Jos asian kulut nousevat merkittäviksi, erityisesti esitettyihin vaatimuksiin nähden, on sovintosopimuksiin usein asetettu ehdoksi, että työnantaja maksaa nämä kulut. Tämä ehto hyväksytään yllättävän usein erityisesti arvokkaammissa asioissa. Tällaisen sovinnon saavuttamista voi kuitenkin pitää enemmän poikkeuksena kuin pääsääntönä, joten kulut kannattaa pahimmassa tapauksessa varautua maksamaan itse. Asiakas päättää aina itse, millaisen sovinnon haluaa hyväksyä ja millaista ei.


Milloin palkkoja on vaadittava


Olemme kirjoittaneet palkkojen vanhentumisista ja määräajoista useita blogikirjoituksia, ne ovat löydettävissä tämän kirjoituksen alaosasta. Määräajat ovat joko kaksi tai viisi vuotta, riippuen saatavan luonteesta. Nyrkkisääntönä on, että peruspalkka vanhenee viidessä vuodessa ja lisät kahdessa vuodessa. Tähän on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia ja tulkinnanvaraisia tilanteita. Myös työsuhteen jatkuminen vaikuttaa asiaan.

Tärkeintä on kuitenkin tietää, että vanhentumisen määräpäivä on tyypillisesti 31.12., jolloin asiassa on tärkeä selvittää vaatimusten vanhentuminen ennen vuoden loppua. Vuoden palkat vanhentuvat kerralla, joten vanhentuminen saattaa koskea kerralla kymmenien tuhansien palkkasummaa.


Mitä todisteita on hyvä olla palkkoja vaadittaessa


Yleensä asiassa etenemiseen olisi hyvä olla jonkinlainen tuntikirjanpito tai työaikaluettelo. Jos näitä ei ole saatavilla, tarkan palkkasumman määrittäminen on etenkin ylityö- ja muiden lisien tapauksessa hyvin vaikeaa. Työnantajalla on toki työaikalain 32 §:n perusteella velvollisuus säilyttää työaikakirjanpito ja antaa se pyydettäessä työntekijälle tai tämän edustajille. Tämän kirjanpidon tekemättä jättäminen, hävittäminen tai kätkeminen on rangaistavaa rikoslain 47:2 §:n nojalla, ja teosta voidaan pahimmillaan tuomita 6kk vankeustuomio. Usein kuitenkin tiedot saadaan viimeistään Aluehallintovirastolle tehtävän yhteydenoton jälkeen. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalla on oikeus saada nämä työaikakirjanpitoa koskevat tiedot.


Miten sovintosummaa verotetaan


Verotuksessa palkkojen verotuksen lähtökohtana on luonnollisilla henkilöillä se, että tulo verotetaan sinä vuonna, kun se saadaan. Valtioverotuksen progressio johtaa kuitenkin siihen, että jos usean vuoden tulot maksetaan yhtenä vuonna, nousee veron määrä mahdollisesti kohtuuttoman korkeaksi. Tämän vuoksi verolainsäädäntöön on otettu mahdollisuus tasata tulo usealle vuodelle. Tästä tulontasauksesta säädetään tuloverolain pykälissä 128 ja 129. Tulontasaus on mahdollista, jos kaksi edellytystä täyttyvät:


1) Tulon on vähintään 2500e.

2) Tulon on vähintään neljäsosa sen verovuoden puhtaista ansiotuloista, jona se saadaan. Nämä tulot lasketaan vähentämällä tuloista luonnolliset vähennykset eli tulojen hankkimisesta aiheutuneet kulut, kuten matkakulut ja työvälineiden hankkimisesta aiheutuneet kulut.


Tulontasausta on vaadittava ennen verotuksen päättymistä. Verotuksen päättyminen on henkilökohtaista riippuen esimerkiksi veroilmoitukseen tehtävistä korjauksista. Verotus ei kuitenkaan pääty ennen tulon saamista seuraavan vuoden maaliskuuta, jolloin esitäytetty veroilmoitus yleensä on nähtävillä.


Jos tulontasausta vaaditaan perustellusti, verotetaan tuloa jakamalla se niille vuosille, joilta se on kertynyt. Tämän jälkeen tulosta saatava murto-osa lisätään saamisvuoden tuloihin, ja tästä lasketaan veroprosentti. Kaikki tulot verotetaan tällä veroprosentilla. Käytännössä siis nämä tulot verotetaan vain hieman perusveroa korkeammalla prosentilla, sen sijaan että ne verotettaisiin huomattavasti tavallista veroprosenttia korkeammalla prosentilla.


Lue lisää työoikeuskirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/ty%C3%B6oikeus


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF




270 katselukertaa0 kommenttia