top of page

Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö

Silloin tällöin asiakkaillemme muodostuu ongelmia luvattomaan ulkomaiseen työvoimaan liittyen. Tällainen voi aiheuttaa hyvinkin epämiellyttävän rikostutkinnan, ja vieläpä suhteellisen rumalta kuulostavalla nimikkeellä. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, työnantajalta edellytettävää huolellisuutta sekä vastuun kohdentumista työnantajan organisaatiossa.


Luvaton ulkomainen työvoima


Ulkomaalaislain 81 §:n säännös työluvista on hyvin selkeä:


Muulla kuin 81 a ja 81 b §:ssä tarkoitetulla ulkomaalaisella ei ole työnteko-oikeutta, jollei siitä muussa laissa toisin säädetä.”


Mainitut 81 a § ja 81 b § sisältävät luettelon niistä oleskeluluvista, jotka oikeuttavat työntekoon sekä ne ammatit, joita saa harjoittaa ilman erikseen siihen oikeuttavaa oleskelulupaa. Tämä on toki lähtökohtaisesti ilman työlupaa työskentelevän ulkomaalaisen ongelma. Ulkomaalaislain 185 §:n mukaan:


Ulkomaalainen, joka tahallaan

2) oikeudetta tekee ansiotyötä tai harjoittaa elinkeinoa tai

on tuomittava ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon.”


Käytännössä tätä pykälää tulkitaan tahallisuuden sijaan ankarasti, koska oikeuskäytännössä ulkomaiselle on asetettu erittäin laaja selonottovelvollisuus siitä, onko hänellä työntekoon oikeuttavaa lupaa vai ei. Toisaalta myös työnantajalle on asetettu tällainen velvollisuus ulkomaalaislain 82 §:ssä:


Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus.”


Työnantajalle on myös asetettu tästä oma rangaistussäännöksensä. Ulkomaalaislain 186 §:


Työnantaja tai tämän edustaja, joka


1) tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole oikeutta siihen ansiotyöhön, jota hän tekee,


2) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antaa viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista taikka


3) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 82 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden,


on tuomittava työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.


Työnantajan ja toimeksiantajan rangaistusvastuu määräytyy 82 §:n 4 ja 5 momentin mukaan. Rangaistusvastuun kohdentumisesta työnantajan ja tämän edustajan kesken säädetään rikoslain 47 luvun 7 §:ssä.”


Käytännössä jos työnantaja jättää huolimattomuuttaan varmistamatta, onko ulkomaalaisella työnteko-oikeus, hän syyllistyy vähintään rikkomukseen. Ulkomaalaisilla tarkoitetaan tässä tapauksessa kaikkia, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Käytännössä työnantajan ainoa tehokas puolustus huolimattomuudesta tehtyä tekoa vastaan onkin, että hän ei tiennyt henkilön olleen ulkomaalainen. Tämä argumentti taas menestyy suhteellisen harvoissa tilanteissa.


Tämän lisäksi rikoslain työrikoksia käsittelevässä rikoslain 47:6a §:ssä on oma rikostunnusmerkistönsä, luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö:


Työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaalaisen, jolla ei ole työntekijän oleskelulupaa tai muuta työntekoon Suomessa oikeuttavaa lupaa, on tuomittava luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tuomitaan myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä taikka heidän edustajansa, joka laiminlyö varmistautua siitä, että sen ulkomaiselle yritykselle antamassa urakointi- tai aliurakointityössä taikka ulkomaisen yrityksen sen käyttöön asettamana vuokratyövoimana työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä on työntekijän oleskelulupa tai muu työntekoon Suomessa oikeuttava lupa.”


Huomioitavaa on, että tämä teko on rangaistavaa ainoastaan tahallisena. Tahallisuus määritellään rikoslain 3:6 §:ssä:


Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.”


Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä voidaankin rangaista tahallisena lähinnä niissä tilanteissa, joissa työnantajan laiminlyönti ulkomaalaislain 82 §:n mukaisesta tarkastusvelvollisuudesta on niin räikeä, että työnantaja on voinut pitää rikostunnusmerkistön täyttymistä todennäköisenä. Työnantaja ei voi tehokkaasti vedota siihen, että hän ei ole tiennyt, että hänen velvollisuutenaan on tarkastaa työluvat.


Vastuun kohdentuminen


Vastuun kohdentumisen sääntely on työrikosten osalta rikoslain 47:7 §:ssä:

Tässä luvussa rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.”


Osakeyhtiössä syyllisen henkilön etsiminen voi olla haastavaa. Tässä noudatetaan kuitenkin työrikoksista tuttua sääntöä: viime kädessä asiasta vastaa hallitus tai toimitusjohtaja. Jos työlupien tarkastaminen ei ole ollut kenenkään vastuulla organisaatiossa ja tämän vuoksi yritys käyttää luvatonta ulkomaista työvoimaa, on vastuu viime kädessä ylimmällä johdolla. Jos taas tarkastusvastuu on nimenomaisesti ja todisteellisesti asetettu jollekin tietylle työntekijälle, on vastuu tällä työntekijällä.


Käytännössä onkin hyvä kirjata jonkin työntekijän tai joidenkin palkkauksesta huolehtivien työntekijöiden työtehtäviin se, että heidän tulee myös tarkastaa työluvat ulkomaalaisilta. Tällöin ylin johto ei joudu vastuuseen muiden tekemisistä. Työntekijän taas on tehtävänkuvauksesta helppo todeta, että hänen velvollisuutensa on tarkastaa työluvat.


Yhteenveto


Ulkomaisen työvoiman kanssa on syytä olla tarkkana. Työnantajalla on suhteellisen laaja vastuu siitä, että tarkastaa työntekijän työluvat. Jos työnantaja laiminlyö tämän velvollisuuden, hänet voidaan tuomita rikoksesta. Tällöin tuomion saa ylin johto, jos työlupien tarkastamista ei ole nimenomaisesti määritelty jonkun henkilön tehtäväksi.


 Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



17 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page