top of page

Liiketoiminnan yhtiöittäminen tytäryhtiöön

Tässä blogikirjoituksessa käsittelen yhtä tyypillistä kasvavan yrityksen yritysjärjestelyä: liiketoiminnan yhteyttämistä tytäryhtiöön. Tämä blogikirjoitus käsittelee tapauksia, jossa perustetaan uusi tytäryhtiö ja sille siirretään jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Uuden liiketoiminnan aloittaminen tytäryhtiöllä on huomattavasti yksinkertaisempi prosessi. Monimutkaisemmaksi tilanne menee, jos tytäryritykselle siirtyy varoja ja velkoja.


Osakeyhtiöoikeudellisia toimia


Osakeyhtiöoikeudellisesti liiketoiminta voidaan siirtää tytäryhtiölle kahdella tavalla. Ensimmäinen näistä on yhtiöittämisellä tapahtuva jakautuminen, jota koskeva sääntely on osakeyhtiölain 17:2 §:ssä:


Jakautuminen voi tapahtua siten, että:


1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen);


2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen); taikka


3) osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita (yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen).


Jakautumisella toimivaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan yhtiöön jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö perustetaan jakautumisen yhteydessä. Kokonais- tai osittaisjakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön. Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen voi tapahtua vain perustettavaan yhtiöön.

Jakautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan tässä luvussa jakautuvaa yhtiötä ja vastaanottavaa yhtiötä.”


Käytännössä tämä jakautuminen tapahtuu siis siten, että jakautuvasta yhtiöstä erotetaan jokin liiketoimintakokonaisuus, joka siirretään perustettavaan yhtiöön. Jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa ja vastaanottava yhtiö jatkaa sen tytäryhtiönä. Tämä mahdollisuus lisättiin osakeyhtiölakiin vuonna 2022 EU-direktiivin edellytyksestä. Tätä aiemmin nämä järjestelyt hoidettiin aina niin, että perustettiin tytäryhtiö, ja omaisuus sijoitettiin siihen apporttisijoituksena. Tällöin järjestely hoidettiin normaalina osakeantina, jossa osakkeet maksettiin apporttina.


Tällaisessa jakautumisessa kaikki siirrettävään toimintaan liittyvät sopimukset, vastuut, takaukset ja muut vastaavat siirtyvät automaattisesti, koska kyse on yleisseuraannosta. Myös vahingonkorvausvastuu siirtyy perustettavalle yhtiölle, riippumatta siitä, onko vahinko ilmennyt ennen vai jälkeen yhtiöittämisen. Apporttisijoituksessa vastuiden siirtyminen taas on hieman epäselvempää.


Myös työsuhteet siirtyvät ja jatkuvat samoilla ehdoilla. Tällä on merkitystä esimerkiksi irtisanomisaikojen kannalta.Jos työsuhteet katsottaisiin katkenneiksi ja alkaneiksi uudestaan, lyhentäisi tämä merkittävästi irtisanomisaikoja. Tähän sovelletaan työsopimuslain 1:10 §:n säännöstä liikkeen luovutuksesta:


Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.


Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.”


Verovaikutukset


Normaalisti omaisuuden poistuessa osakeyhtiöstä sitä verotetaan. Vaihtotilanteissa omaisuutta verotetaan sen käyvästä arvosta, mikä voi omaisuuden arvon noustua aiheuttaa haitallisia veroseurauksia. Omaisuuden apporttisijoitusta vastineeksi osakkeista käsitellään myös vaihtona verotuksessa.


Tästä pääsäännöstä on tehty elinkeinoverolaissa tiettyjä poikkeuksia. Näissä poikkeuksissa omaisuuden siirtymistä ei käsitellä verotuksessa erillisenä transaktiota, vaan omaisuuden verotuksellinen asema ei muutu. Tytäryhtiön perustamisessa sovelletaan elinkeinoverolain 52 d §:n mukaista liiketoimintasiirron sääntelyä:


Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.


Siirtävän yhtiön verotuksessa luetaan luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa.

Vastaanottavan yhtiön verotuksessa luetaan siirtyneen omaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi vastaava määrä kuin on 2 momentin mukaisesti luettu siirtävän yhtiön veronalaiseksi luovutushinnaksi. Liiketoimintasiirron yhteydessä siirtyneet muut vähennyskelpoiset menot kuin hankintamenot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty siirtävän yhtiön verotuksessa. Siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a §:ssä tarkoitetut oikaisuerät ja siirtyneeseen toimintaan kohdistuvat varaukset luetaan vastaanottavan yhtiön verotuksessa veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu tuloksi siirtävän yhtiön verotuksessa.


Vastikkeeksi saatujen osakkeiden verotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä vähennettynä siirtyneiden velkojen ja varausten määrällä.”


Liiketoimintasiirtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun kyseessä on liiketoimintakokonaisuuden siirto toiseen yhtiöön ja vastineeksi saadaan osakkeita. Tytäryhtiötä perustettaessa yhtiöittämällä osakkeiden saamisehto täyttyy aina. Liiketoimintasiirrossa ei saa käyttää rahavastiketta, mikä ei ole ongelma silloin kun kyseessä on perustettava tytäryhtiö. Keskeisin arviointi kohdistuukin siihen, onko siirtyvä osa liiketoimintakokonaisuus.


Liiketoimintakokonaisuuden käsitettä on tarkasteltu runsaasti oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Tältä osin EU:n yritysjärjestelydirektiivin terminologia on jossain määrin informatiivisempi. Yritysjärjestelydirektiivissä käytetään termiä ”toimiala”. Direktiivin artiklan 2 kohdassa j toimiala määritellään seuraavasti:


”[tässä direktiivissä tarkoitetaan:] ”toimialalla” yhtiön osan kaikkia varoja ja vastuita, jotka hallinnollisesti muodostavat itsenäisen toiminnan, toisin sanoen omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön;”


Käytännössä pitääkin pystyä määrittelemään tietty toimiala, tai maantieteellinen alue, johon liittyvät toiminnat yhtiöitetään. Yleensä tasearvoltaan ja liikevaihdoltaan suurempi toimiala on helpompaa katsoa itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Käytännössä tämä saadaan määritellä suhteellisen vapaasti, eikä lainsäädännössä ole omaksuttu kovin tiukkaa kantaa. Liiketoiminnaksi ei tosin ole yleensä katsottu yksittäisten kiinteistöjen yhtiöittämistä.


Samassa yhteydessä on myös välttämätöntä siirtää tiettyyn toimintaan liittyvät velat, mutta ylimääräisiä velkoja ei saa siirtää. Jos lainaa ei ole sitä otettaessa kohdistettu tiettyyn liiketoimintaan, tulee velat jakaa kaavamaisesti varojen tasearvojen suhteessa. Jos velkoja ei suostu velallisen vaihdokseen, tulee tytäryhtiön ja emoyhtiön välillä sopia erikseen lainasta, jolla tytäryhtiö vastaa emoyhtiölle lainan takaisinmaksusta samoilla ehdoilla, joilla emoyhtiö vastaa lainasta ulkopuoliselle.


Yhteenveto


Liiketoiminnan siirto perustettavaan tytäryhtiöön on suhteellisen yksinkertaista. Tämä voidaan tehdä joko apporttina tai jakautumisena. Jakautuminen tytäryhtiöön on suhteellisen uusi osakeyhtiöoikeudellinen toimi ja aiemmin jakautumisella tarkoitettiin toimia, jossa alkuperäisen yhtiön omistajat olivat myös jakautuvan yhtiön omistajia. Jakautuminen tytäryhtiöön on sinänsä uusi, mutta mahdollistaa yhtiöoikeudellisesti aiempaa selkeämmät siirrot, kun tytäryhtiöittämistä ei tarvitse enää toteuttaa apporttiomaisuusjärjestelyin.


Haastavampaa on huolehtia siitä, että järjestelyä käsitellään verotuksessa liiketoimintasiirtona. Jos kokonaisuus ei ole itsenäinen liiketoiminnallinen osa, ei sitä voida käsitellä verotuksessa jatkuvuusperiaatteen mukaisesti veroneutraalina transaktiona. Tämä taas aiheuttaa luovutetun omaisuuden verottamisen käyvästä arvosta. Tämä on erityisen riskialtista kiinteistöjen tapauksessa, jossa realisoitumaton arvonnousu on helpoin näyttää, jolloin myös veroseuraamukset ovat merkittävämpiä.

 

 Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



 

 

51 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page