top of page

Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva asia ratkaistiin vastaajan poissaollessa – KKO 2022:79

Tässä oikeustapauskommentissa käyn läpi korkeimman oikeuden antaman ratkaisun KKO 2022:79. Korkein oikeus ratkaisi, voitiinko lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva asia ratkaista poissaolokäsittelyssä, eli niin että vastaaja oli poissa ja häntä edusti istunnossa puolustaja. Kirjoituksessa käyn läpi mikä on poissaolokäsittely ja millaiset edellytykset sille on säädetty sekä korkeimman oikeuden ratkaisun poissaolokäsittelyä koskevin osin.


Poissaolokäsittely ja sen edellytykset


Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain eli rikosoikeudenkäyntilain 8 luvussa säädetään osapuolten läsnäolosta oikeudenkäynnissä. Rikosoikeudenkäyntilain 8 luvun 1 §:n mukaan:


”Asianosainen määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sakon uhalla, jollei katsota, ettei hänen henkilökohtainen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ole tarpeen.”


Asianosainen, eli oikeudenkäynnin osapuoli, määrätään saapumaan istuntoon henkilökohtaisesti sakon uhalla. jos hänen läsnäolonsa katsotaan tarpeelliseksi. Vastaajan, eli syytetyn, läsnäolosta säädetään lisäksi saman luvun 3 §:ssä:


”Vastaajaa ei voida tuomita rangaistukseen, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kuultu tai häntä ole edustanut oikeudenkäyntiasiamies pääkäsittelyssä.


Vastaajan on kuitenkin oltava henkilökohtaisesti käräjäoikeuden tai hovioikeuden pääkäsittelyssä läsnä siltä osin kuin tuomioistuin katsoo hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi tai muusta syystä tarpeelliseksi. Alle 18-vuotiasta vastaajaa ei voida tuomita vankeusrangaistukseen, ellei häntä ole henkilökohtaisesti kuultu pääkäsittelyssä.


Vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä, jossa käsitellään syytettä rikoksesta, jonka johdosta hän on vangittuna. Vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä myös, jos häntä syytetään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, ettei tässä momentissa tarkoitetun vastaajan tarvitse olla läsnä koko pääkäsittelyn ajan.


Vastaajan tulee olla oikeudenkäynnissä paikalla, jos hänen läsnäolosa asian selvittämiseksi tai muusta syystä on tarpeellista. Alle 18-vuotiasta vastaajaa ei voida tuomita vankeusrangaistukseen, jos hän ei ole ollut läsnä istunnossa. Vastaajan on oltava läsnä istunnossa myös silloin, jos hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintää kuusi vuotta vankeutta. Tuomioistuin voin kuitenkin erikseen päättää, ettei kahdessa edellä mainitussa tapauksessa vastaajan tarvitse olla läsnä koko pääkäsittelyn ajan.


Saman luvun 12 §:ssä säädetään siitä, milloin asia voidaan ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta:


Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan suostumuksella hänen poissaolostaan huolimatta, jos hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuomioistuimeen ja hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen. Rangaistukseksi ei tällöin voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.”


Asia voidaan siten ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, jos tuomioistuin katsoo, että vastaajan läsnäolo istunnossa ei ole tarpeen. Kokemukseni mukaan vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asioissa, joissa vastaaja on myöntänyt syyllisyytensä jo esitutkinnassa, asiassa ei ole tarpeen ottaa vastaan henkilötodistelua ja asia on muutoinkin selkeä. Asian käsittely ilman vastaajan läsnäoloa edellyttää kuitenkin myös vastaajan suostumuksen. Jos asia käsitellään ilman vastaajan läsnäoloa, ei rangaistus voi olla enempää kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.


Tapauksen taustat


Käsiteltävässä tapauksessa A:ta syytettiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syyttäjän mukaan A oli halannut 14-vuotiasta asianomistajaa, ja samalla kosketellut asianomistajan takapuolta vaatteiden läpi. A kiisti esitutkinnassa syyllistyneensä kyseiseen tekoon. A haastettiin käräjäoikeuden käsittelyyn sillä uhalla, että asia voitiin käsitellä hänen poissaolostaan huolimatta. A antoi suostumuksensa poissaolokäsittelylle eikä saapunut istuntoon. A:ta edusti hänelle määrätty puolustaja, joka kiisti istunnossa A:n puolesta rangaistusvaatimuksen.


Käräjäoikeus ratkaisi asian A:n poissaolosta huolimatta ja hylkäsi syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että A oli toiminut syytteessä kerrotulla tavalla. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei A ole toiminut tahallisesti, koska A:lle ei välttämättä ollut syntynyt epäilystä siitä, että asianomistaja oli alle 16-vuotias. Tapauksessa A:ta ei oltu voitu vaatia selvittämään ikää tarkemmin. Tahallisuuden puuttuessa syyte oli hylättävä.

Syyttäjä valitti asiasta hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja A:n syyksi luetaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai vaihtoehtoisesti seksuaalinen ahdistelu.


Hovioikeus tutki omasta aloitteestaan kysymyksen siitä, oliko asia voitu käsitellä käräjäoikeudessa vastaajan poissaolosta huolimatta. Hovioikeus katsoi, että A:n kiistämisen vuoksi asiaa ei voitu pitää siinä määrin selvitettynä, että se olisi voitu käsitellä ja ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Hovioikeus katsoi, että asiassa on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe ja palautti asian käräjäoikeuteen.

A valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan. A:lle myönnettiin valituslupa. Syyttäjä ei vastustanut A:n valitusta.


Korkeimman oikeuden ratkaisu


Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen asian palauttamisesta käräjäoikeuteen ja palautti asian hovioikeuteen. Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen. Hovioikeus ei ole kuullut asianosaisia asian palauttamista koskien ja sen vuoksi ratkaisu on ollut asianosaisille yllättävä. Korkein oikeus katsoi, että hovioikeus oli menetellyt virheellisesti ratkaistessaan ja palauttaessaan asian asianosaisia kuulematta.


Korkein oikeus katsoi, että lähtökohtaisesti poissaolokäsittelyn edellytykset soveltuvat myös lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan asian käsittelyyn, vaikka kyseessä on vakava teko ja enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Korkeimman oikeuden mukaan asiaa ei kuitenkaan olisi voitu käsitellä poissaolokäsittelyssä, koska asiassa on otettu vastaan henkilötodistelua. Käräjäoikeus ei ole voinut arvioida vastaajan kiistämisen perustetta ja sen luotettavuutta muuhun näyttöön nähden vastaajaa henkilökohtaisesti kuulematta. Edellä mainituin perustein A:ta ei olisi voitu kutsua istuntoon sillä uhalla, että asia käsitellään hänen poissaolostaan huolimatta.

Korkeimman oikeuden mukaan asia tulisi lähtökohtaisesti palauttaa käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi, koska A ei ole ollut henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä. Korkeimman oikeuden mukaan merkitystä ei ole sillä, että A:ta on käsittelyssä edustanut puolustaja. Käräjäoikeus on kuitenkin hylännyt syytteen, joten hovioikeudella ei ole ollut edellytyksiä palauttaa asiaa käräjäoikeuteen uuteen käsittelyyn.


Kaksi oikeusneuvosta oli asiassa eri mieltä

Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos Turpeinen oli sitä mieltä, että käräjäoikeus on tehnyt asiassa menettelyvirheen käsitellessään rikosasian vastaajan poissa ollessa. Turpeisen mukaan rikosasiaa ei olisi saatu käsitellä ilman vastaajan läsnäoloa, koska lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta (rikosoikeudenkäyntilaki 8:3.3).


Oikeusneuvos Turpeisen näkemys oli, että tapauksessa voidaan kuitenkin katsoa, ettei A:n oikeusturva ole vaarantunut käräjäoikeuden menettelyvirheestä, koska syyte on hylätty. Lisäksi A:n puolustaja on ollut asian käsittelyssä edustamassa A:ta, kukaan asianosaisista ei ole nimennyt A:ta kuultavaksi ja on selvää, ettei A ole halunnut tulla asiassa kuulluksi. Koska syytetyn oikeusturva ei ole vaarantunut, ei asiaa tarvitse palauttaa käräjäoikeuteen uuteen käsittelyyn käräjäoikeuden tekemästä menettelyvirheestä huolimatta. Asia tulee siten palauttaa takaisin hovioikeuteen.


Oikeusneuvos Sippo oli sitä mieltä, että käräjäoikeus ei ole tehnyt asiassa menettelyvirhettä, vaan asia voitiin ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta. Käsiteltävän rikoksen enimmäisrangaistuksella ei ole merkitystä, kun ratkaistaan, voiko rikosasiaa käsitellä ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn edellytyksiä arvioitaessa merkitystä on ainoastaan sillä, kuinka pitkä rangaistus rikoksesta voidaan tuomita. Poissaolokäsittelyssä määrätty rangaistus voi olla enintään yhdeksän kuukauden mittainen vankeusrangaistus. Sippo on katsonut, ettei A:n henkilökohtainen läsnäolo asian selvittämiseksi ole ollut tarpeen, koska kukaan ei ole nimennyt A:ta kuultavaksi eikä A myöskään itse ole halunnut tulla asiassa kuultavaksi. Sipon mukaan asian käsittelylle ei ole ollut esteitä eikä käräjäoikeus ole tehnyt asiassa menettelyvirhettä. Asia tulee siten palauttaa takaisin hovioikeuteen.


Yhteenveto


Poissaolokäsittely, eli käsittely, jossa asia käsitellään ja ratkaistaan vastaajan poissaolosta huolimatta, soveltuu myös vakaviin rikoksiin, joissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Poissaolokäsittely ei voi kuitenkaan tulla kyseeseen tapauksissa, joissa vastaajan läsnäolo on tarpeen asian selvittämiseksi. Nyt käsiteltävässä tapauksessa otettiin vastaan henkilötodistelua asiassa, jossa A oli kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.


Asia ei ollut sillä tavalla selkeä, että se olisi voitu ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus oli tehnyt menettelyvirheen ratkaistessaan asian poissaolokäsittelyssä. A:n oikeusturva ei kuitenkaan vaarantunut, koska syyte oli hylätty, joten asiaa ei tarvinnut palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi menettelyvirheen takia. Asia palautettiin hovioikeuteen.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:



Julia Sieppi

OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF



Puh: 050 5300 152


45 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page