top of page

Lakimiestemme väitöskirjat

Essi Puhakainen

1. Väitöskirjan otsikko


Tutkimuksen otsikko on tällä hetkellä ”Toimittajariippuvuus julkisissa ICT-hankinnoissa: syyt, välttäminen ja sääntely”.


2. Mitä kysymyksiä käsittelet tutkimuksessasi?


Tutkimus jakautuu neljään tai viiteen artikkeliin, joista ensimmäinen, jo julkaistu artikkeli oli yleiskuvaus ICT-toimittajaloukun syistä julkisissa ICT-hankinnoissa. Artikkelistani kirjoitettu blogipostaus löytyy tämän postauksen alaosasta.


Tässä kontekstissa toimittajariippuvuus tarkoittaa tilannetta, jossa hankintayksikkö, kuten kunta tai julkinen sairaala, ei pysty vapaasti kilpailuttamaan jo hankkimaansa tietojärjestelmään esimerkiksi ylläpito- tai huoltopalvelua sopimuskauden päättyessä, vaan on esimerkiksi teknisistä tai sopimus- tai tekijänoikeudellisista syistä sidottu alkuperäiseen toimittajaan. Tämä rajoittaa kilpailua ja aiheuttaa hankintayksiköille merkittäviä kustannuksia.


Tulen selvittämään muissa artikkeleissa empiirisellä tutkimuksella muun muassa sitä, miten taitavat hankintayksiköt pyrkivät välttämään toimittajariippuvuutta. Teen myöhemmin myös laajempaa haastattelututkimusta erityyppisistä hankintayksiköistä selvittääkseni, mikä toimittajariippuvuuden ymmärtämisen ja välttämisen tilanne Suomessa on. Tällaista tutkimusta ei ole vielä tehty, joten aihe kiinnostaa itseni lisäksi kovasti myös muita ICT-hankintojen parissa työskenteleviä.


Tutkimuskokonaisuuden valmistuessa tarkoituksena olisi pystyä tarjoamaan kattavasti tietoa siitä, millaisissa konkreettisissa tilanteissa suomalaiset hankintayksiköt sidosryhmineen ovat lähivuosina joutuneet kärsimään toimittajariippuvuudesta sekä tarjota välttämis- ja ratkaisukeinoja näihin tilanteisiin. Pääasiallisena tavoitteena on, että tutkimuksen myötä valtavasti kustannuksia aiheuttava toimittajariippuvuus tulisi laajempaan tietoisuuteen kaikissa ICT-hankintoja tekevissä hankintayksiköissä, ja että hankintayksiköt saisivat paremmat lähtökohdat riippuvuuden välttämiseen.


3. Mihin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistut tutkimuksessasi?


Erikoistun tutkimuksessa julkisia hankintoja koskevaan sääntelyyn sekä julkisten hankintojen taloudellisiin ja poliittisiin tavoitteisiin. Tutkimus kohdistuu myös vahvasti ICT-alan liiketoimintaympäristöön ja siihen liittyvään sopimusoikeuteen.


4. Miten väitöskirjan kirjoittaminen on hyödyttänyt käytännön työtäsi KPF:llä?


Tutkimuksen tekeminen on kasvattanut ammattitaitoani ja varsinkin teoreettista ymmärrystäni julkisista hankinnoista. Julkiset hankinnat ovat laaja kokonaisuus, jota on hyvä ymmärtää itse sääntelyn ja menettelytapojen lisäksi myös taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja muista näkökulmista käsin.


Tämän tasoinen tavoitteellinen tutkimus kehittää myös ajattelu- ja hahmotuskykyä sekä pitkäjänteisyyttä tavalla, jota ei tavallisesta työstä saa. Projektin aikana pääsen lisäksi tutustumaan suomalaisiin ja ulkomaisiin alan asiantuntijoihin, mistä on hyötyä sekä tutkimuksen että työelämän kannalta. Olen esimerkiksi lähdössä tämän vuoden huhtikuun lopussa Kööpenhaminaan kansainväliseen yhteishankintoja koskevaan konferenssiin.


5. Mitä muuta haluat sanoa tutkimustyöstä?


Tutkimuksen tekeminen omasta mielenkiinnon aiheesta on mahdollistanut aiheeseen syvemmän perehtymisen. Minua motivoi eniten se, että haluan jonkin alan erityisasiantuntijaksi, ja väitöskirjatutkimuksen yhdistäminen siihen liittyvään työhön on toimiva tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla asiantuntijuuden kehittymisestä jää konkreettinen jälki.


Lisäksi haluan sanoa, että jos harkitset jatko-opintoja mutta sinua epäilyttää tutkijankammioon muumioituminen tai yksinäinen puurtaminen, tutkimuksen tekemiseen on muitakin vaihtoehtoja. Tutkimustyötä voi hyvin tehdä myös työn ohessa, kunhan tasapainottaa tekemisen määrää. Työn ei tarvitse myöskään olla yksinäistä, ja oman kokemuksen mukaan pulmatilanteissa on aina päässyt eteenpäin tutkijakaverin kanssa keskustelemalla. Aiheesta kuin aiheesta löytyy Suomessa tutkijakohtalotovereita, joiden kanssa voi hankkiutua yhteyksiin vertaistueksi. Itse olen kokenut erityisen hyödylliseksi sen, että voin tarvittaessa jutella tutkimuksesta työkavereideni kanssa Lakitoimisto KPF:ssä. Kuten näkyy, meitä on monta.


Jos olet kiinnostunut oikeustieteen jatko-opinnoista mutta tarvitset rohkaisua tai haluat muuten jutella aiheesta, voit ottaa minuun yhteyttä niin autan mielelläni!

_________________________________________


Petri Flygare

1. Väitöskirjan otsikko


Tutkimuksen työotsikko on ”Sääntelyn vaikutus asunto-osakeyhtiöiden velkaantumisessa.”


2. Mitä kysymyksiä käsittelet tutkimuksessasi?


Tutkimus jakautuu neljään tai viiteen artikkeliin, joista kaksi ensimmäistä on jo julkaistu. Artikkeleita käsittelevät blogikirjoitukset löydät tämän postauksen alaosasta. Väitöskirjani taustalla on ilmiö, jossa asunto-osakeyhtiöiden velkaantuminen on kasvanut jo 15 vuotta niin, että se uhkaa kohta rahoitusjärjestelmää kansantalouden tasolla.


Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa tietoa asunto-osakeyhtiöiden velkaantumisen muodostavasta ilmiöstä. Tutkimuksesta saatava tietoa auttaa mm. lainsäätäjää ja rahoituslaitoksia, mutta myös asunto-osakeyhtiöitä ja osakkeenomistajia. Tutkimuksessa tietoa tuotetaan mm. siitä, onko ilmiölle olemassa säädösperäistä syytä ja millaisia riskejä ilmiö aiheuttaa niin kotitalouksille, kuin koko kansantaloudelle.


Ensimmäinen artikkeli käsitteli asunto-osakeyhtiöiden velkaantumista sopimusverkkonäkökulmasta. Artikkelissa asunto-osakeyhtiöiden velkaantumista tarkasteltiin eri tahojen näkökulmasta. Näkökulmana oli erityisesti se, onko asunto-osakeyhtiöiden velkaantuminen hyödyttänyt eri tahoja, kuten pankkeja, rakentajia tai asuntosijoittajia.

Toinen jo julkaistu artikkelini käsitteli asunto-osakeyhtiöiden keinoja yhtiölainoihin liittyvien riskien vähentämiseksi. Tutkimuksessa paneuduttiin asunto-osakeyhtiöiden ja perustajaurakoitsijoiden ratkaisuihin, joilla on pyritty rajaamaan suurten yhtiölainojen synnyttämiä riskejä asunto-osakeyhtiöille. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella tällaisten keinojen toimivuutta velkaantumisen ehkäisyyn.

Kolmannessa artikkelissani käsittelen, miten sääntely on ohjannut rationaalisesti toimivan sijoittajan käyttäytymistä. Artikkeli on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2023.


3. Mihin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistut tutkimuksessasi?


Tutkimus on monitieteinen, minkä johdosta tutkimustyötä tehdessä perehdyn oikeustieteeseen ja taloustieteeseen. Tutkimuksen aiheen vuoksi erityisesti asunto-osakeyhtiölaki ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö ovat tutkimuksessa keskiössä. Tämän lisäksi rahoitusmarkkinoiden sääntely ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajiin vaikuttava sääntely ovat tutkimukseni kohteena.


4. Miten väitöskirjan kirjoittaminen on hyödyttänyt käytännön työtäsi KPF:llä?


Tutkimustyössäni olen perehtynyt syvällisesti asunto-osakeyhtiöihin ja niiden toimintaan. Tämä on kasvattanut ymmärrystäni asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä toimeksiannoissa. Tutkimustyössäni hankkimani osaamisen johdosta pystyn antamaan asiakkailleni vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin lyhyelläkin varoitusajalla.


Koen, että tutkimustyön tekeminen on kehittänyt omaa kirjallista ilmaisutaitoani. Yksi juristin tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky hankkia juridista tietoa ja osata soveltaa hankkimaansa tietoa. Tutkimustyö on antanut minulle jo tähän mennessä erinomaisen kyvyn tiedonhankintaan ja hankitun tiedon soveltamiseen.


5. Mitä muuta haluat sanoa tutkimustyöstä?


Tutkimukseni aihe on ajankohtainen. Ajankohtaisen aiheen tutkiminen on motivoivaa, mutta samalla myös hyvin vaikeaa. Vaikeus tulee siitä, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut puuttua vallitsevaan ilmiöön ja ilmiön synnyttämien riskien rajaamiseen. Sääntelyssä tapahtuvat muutokset pakottavat joustavuuteen oman tutkimussuunnitelman kanssa, minkä johdosta ennakkoon asetetut raamit tutkimuskysymyksille eivät toimi.


Tutkimustyön tekeminen nykyisessä ammatissani voi ajoittain tuntua haastavalta aikataulullisista syistä. Toimistomme on onneksi tukenut työntekijöitään tutkimustyön tekemisessä järjestämällä ylimääräisiä vapaapäiviä tutkimustyön tekemiseen. Toimistomme henkilökunnasta kaikki kirjoittavat tai ovat jo kirjoittaneet väitöskirjan. Tämä auttaa minua tutkimustyössäni, koska voin matalalla kynnyksellä kysyä neuvoa myös työtovereiltani. Toimistomme järjestikin tammikuussa väitöskirjojen kirjoittamiseen tarkoitetun tilaisuuden, johon toimistomme koko henkilökunta osallistui.

_________________________________________


Eelis Paukku

1. Väitöskirjan otsikko


Väitöskirjani otsikko tällä hetkellä on: ”White-collar crime and auditing”.


2. Mitä kysymyksiä käsittelet tutkimuksessasi?


Muista toimiston lakimiehistä poiketen teen väitöskirjaani kauppatieteen alalta. Tämä on toinen väitöskirjaprojektini, sillä olen aikaisemmin tehnyt väitöskirjan oikeustieteen alalta. Sitä koskeva blogipostaus löytyy tämän postauksen alalaidasta.


Kauppatieteen väitöskirjani on tutkimus siitä, miten tilintarkastus vaikuttaa taloudelliseen rikollisuuteen ja muihin väärinkäytöksiin tarkastuskohteissa. Lisäksi tutkin, osaavatko talousrikolliset hyödyntää eri sidosryhmien, kuten pankkien, väärinymmärryksiä siitä, mitä tilintarkastaja oikeastaan tarkastaa ja mitä ei.


Väitöskirjani perustuu tuomioistuinaineistoon, jossa käyn läpi vuosina 2015–2020 annetut tuomiot vakavista talousrikoksista, sekä niihin liittyvien osakeyhtiöiden tilintarkastuskertomukset. Väitöskirjani jakaantuu kolmeen artikkeliin. Näistä ensimmäisessä käsittelen, onko tilintarkastajan lausunnon perusteella mahdollista ennustaa, ollaanko yhtiössä tekemässä talousrikos. Toisessa artikkelissa käsittelen sitä, miten tilintarkastus vaikuttaa talousrikosten onnistumiseen ja niillä aiheutettuihin rikosvahinkoihin.


Kolmannessa artikkelissa tarkastelen, osaavatko talousrikolliset hyödyntää niin sanottua odotuskuilua. Odotuskuilulla tarkoitetaan sitä, että tilintarkastuskertomuksen käyttäjillä, kuten pankeilla ja muilla velkojilla, on usein epärealistinen kuva siitä, mitä tilintarkastaja oikeastaan tarkastaa ja mitä ei. Jos talousrikolliset osaavat hyödyntää tätä ilmiötä, he voivat aiheuttaa eri sidosryhmille lisää vahinkoa ja he kykenevät piilottelemaan rikostaan pidempään.


Väitöskirjani perustuu kvantitatiivisiin metodeihin eli tilastollisiin analyyseihin. Pääasiallinen työkaluni on regressioanalyysi, jolla tarkastelen, onko tietyn aineiston kahdella muuttujalla yhteys toisiinsa vai ei.


3. Mihin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistut tutkimuksessasi?


Tässä väitöskirjassa en käsittele suoranaisesti oikeudellisia kysymyksiä. Väitöskirjani on pitkälti tilastollista analyysia, vaikkakin käyn siinä läpi satoja talousrikostuomioita ja tuhansia tilintarkastuskertomuksia. Väitöskirjatyössä olen kerännyt huomattavan määrän erilaista tietoa taloudellisesta rikollisuudesta, ja oppinut ymmärtämään sitä ilmiönä huomattavasti paremmin.


4. Miten väitöskirjan kirjoittaminen on hyödyttänyt käytännön työtäsi KPF:llä?


Teen KPF:llä sekä talousrikoksiin että tilintarkastuksiin liittyviä toimeksiantoja. Talousrikospuolella on ollut merkittävää hyötyä siitä, että olen lukenut satoja tuomioita. Olen saanut hyviä muistikuvia siitä, miten talousrikosasioita ajetaan, mitkä seikat ovat keskeisiä tuomioissa ja miten vahingonkorvaukset määritellään. Tämä on helpottanut erityisesti talousrikosasioissa ja verotarkastuksissa avustamista. Tilintarkastuksissa olen oppinut kiinnittämään huomioita sellaisiin seikkoihin, jotka indikoivat talousrikoksia. Erityistilintarkastukset ovat sellainen tarkastuskohde, jossa usein selvitetään mahdollista rikosvastuuta. Näiden tekemisessä tutkimustyöni on hyödyttänyt erityisen paljon, koska olen selvittänyt lain sisältöä syvällisesti tietyissä erityiskysymyksissä, joihin törmää usein käytännön työssä.


5. Mitä muuta haluat sanoa tutkimustyöstä?

Akateeminen tutkimus on erittäin hyödyllistä lakialalla. Akateeminen tutkimus on paras tapa syventyä johonkin aiheeseen ja oppia siitä lisää. Olen itse julkaissut 50 akateemista artikkelia, ja olen näissä syventynyt useisiin oikeudellisiin kysymyksiin ja kehittynyt merkittävästi tiedonhakijana. Tutkimuksen tekeminen kehittää myös erilaista ongelmanratkaisukykyä. Ammattiosaamiseni on huomattavasti eri tasolla, kuin mitä se olisi ilman tutkimustyötä.

________________________________________


Julia Sieppi

1. Väitöskirjan otsikko


Tutkimuksen työotsikko on ”Hallituksen jäsenen fidusiaariset velvollisuudet asunto-osakeyhtiössä.” Fidusiaarisilla velvollisuuksilla tarkoitetaan huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutta.


2. Mitä kysymyksiä käsittelet tutkimuksessasi?


Tutkimukseni tuloksena syntyy monografiaväitöskirja, jonka tarkoituksena on selventää asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen ja sen jäsenen tulee toimia huolellisesti. Hallituksen jäsen voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tilanteessa, jossa hänen voidaan osoittaa toimineen huolimattomasti. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen tulee toimia, jotta toimintaa voitaisiin pitää huolellisena.


Tutkimus on pääasiassa lainopillinen, mutta tulen tarkastelemaan myös asunto-osakeyhtiöitä sekä osakeyhtiöiden vastuuta koskevia oikeustapauksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää apuna asunto-osakeyhtiölain tulkintaongelmiin sekä käytännön kysymyksiin. Tuloksia voidaan käyttää myös johdon jäsenten vastuun arvioinnissa käytännön toiminnassa,

oikeuskäytännössä sekä alan osaajien koulutuksissa ja oppimateriaaleissa.


3. Mihin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistut tutkimuksessasi?


Tutkimukseni vaatii laajaa yhtiöoikeuden, vahingonkorvausoikeuden sekä prosessioikeuden tuntemista. Väitöskirja lähtee liikkeelle siitä, miten asunto-osakeyhtiöt poikkeavat muista osakeyhtiöistä ja mitä erityispiirteitä niillä on. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten hallituksen ja sen jäsenten huolimaton toiminta voidaan näyttää toteen vahingonkorvausprosessissa.


4. Miten väitöskirjan kirjoittaminen on hyödyttänyt käytännön työtäsi KPF:llä?


Tällä hetkellä väitöskirjani on vielä niin alkuvaiheessa, etten ole saanut konkreettista hyötyä väitöskirjan kirjoittamisesta. Päinvastoin voisi sanoa, että työni lakitoimisto KPF:llä tukee väitöskirjan kirjoittamista. Eri työtehtävät koskien osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiöitä ja hallituksen vastuuta antavat minulle syvempää osaamista väitöskirjani aiheeseen. Työssäni pääsen käsittelemään konkreettisesti asunto-osakeyhtiöiden ongelmia ja hallituksen vastuuta.


5. Mitä muuta haluat sanoa tutkimustyöstä?


Teen tutkimusta omasta mielenkiinnon kohteestani. Asunto-osakeyhtiöt ja asuntosijoittaminen ovat aiheita, jotka ovat kiinnostaneet minua pitkään. Olen toiminut jokaisen omistamani asunnon hallituksessa ja nähnyt läheltä sen, miten hallituksen jäsenet suhtautuvat välinpitämättömästi omaan rooliinsa taloyhtiössä ja siihen vastuuseen minkä hallituksen jäsenenä toimiminen tuo. Osa ihmisistä ymmärtää hallituksen jäsenyyden tuoman vastuun ja välttelee siksi roolia. Haluan osaltani selkeyttää vastuun jakautumista ja tuoda hallitustyöskentelyn lähemmäs asunto-osakeyhtiön omistajia, eli ihmisiä, joiden päivittäiseen elämään hallituksen päätöksenteko vaikuttaa.


Olen saanut tiedon jatko-opiskelupaikastani vasta viikko sitten, joten tutkimukseni on vielä melko alussa. Tämän vuoksi en osaa vielä sanoa miten työelämän ja jatko-opintojen yhteensovittaminen onnistuu. Ymmärrän haasteen enkä sen vuoksi ole ottanut väitöskirjan valmistumiselle kovin kunnianhimoisia tavoitteita. Lakitoimistossa työskennellessä kalenteria ei voi hakata kiveen, vaan aikataulut voivat muuttua hyvinkin nopealla aikataululla. Toimistossamme kuitenkin mahdollistetaan ja tuetaan jatko-opintoja, joten en ole huolissani tulevaisuudesta. Pidän tärkeänä sitä, että minulla on väitöskirjan ohjaajien lisäksi myös useita kollegoita, joilta voin kysyä apua matalallakin kynnyksellä.

__________________________________

Mikko Kaunisvaara


1. Väitöskirjan otsikko


Väitöskirjan työotsikko on “Intellectual Property Law and Public Interest: Patents and Access to Clean Energy Technology”. Kirjoitan tutkimustani englanniksi, mikä on immateriaalioikeudellisissa tutkimuksissa varsin tavanomaista.


2. Mitä kysymyksiä käsittelet tutkimuksessasi?


Tutkimukseni on artikkelipohjainen ja rakentuu neljästä artikkelista. Yleisesti tutkimuksessani tarkastelen keksinnön patentoitavuutta, erityisesti tilanteissa, joissa joudutaan arvioimaan keksinnön yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuutta. Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan mukaisuus tarkoittaa niitä arvoja ja oikeussuojan kohteita, joiden katsotaan nauttivan yleistä tai erityistä suojeluntarvetta. Lisäksi väitöskirjassani tutkin niitä perusteita, joilla hyvän tavan mukaisuus määräytyy, sekä tutkin tulkintasääntöjä keksintöjen patentoimattomuuden arviointiin.


3. Mihin oikeudellisiin kysymyksiin erikoistut tutkimuksessasi?


Tutkimus keskittyy erittäin vahvasti immateriaalioikeuksiin ja erityisesti patenttioikeuteen. Osana patenttijärjestelmän oikeudenmukaisuustulkintaa tutkimuksessa tutkin myös kauppaoikeutta sekä kilpailuoikeutta.


4. Miten väitöskirjan kirjoittaminen on hyödyttänyt käytännön työtäsi KPF:llä?


Tutkimus tukee aiempaa immateriaalioikeudellista työkokemustani sekä päinvastoin. Väitöskirjatutkimus vaatii syvällistä yhden tai usean oikeudenalan tuntemusta tavalla, joka menee pidemmälle ja syvemmälle, kuin mitä juridiset työtehtävät perinteisesti vaativat. Pelkkien lakien tunteminen ei aina ole riittävä perusta, jolle juridinen osaaminen voidaan rakentaa, vaan vasta syvällinen ymmärrys siitä, miksi jokin säännös tai oikeudenala rakentuu siten, kuten se tekee, mahdollistaa laajojen ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen asiakkaiden tarpeisiin. Erityisesti immateriaalioikeudellisissa ongelmissa asiakkaille annettujen ratkaisujen tulee ratkaista haluttu ongelma, mutta pystyä myös havaitsemaan, mitkä keinot mahdollistavat vahvimman juridisen suojan myös jatkossa, eli estävät uusien ongelmien syntymisen.


Tutkimustyö harjoittaa tekemään analyyttisiä ja pitkälle vietyjä tulkintamalleja, joista kuitenkin tulee pystyä rakentamaan tiiviitä ratkaisuehdotuksia ja/tai vastauksia. Tutkimus kehittää kykyä hankkia tietoa sekä arvioimaan löydetyn tiedon paikkansapitävyyttä sekä suhdetta muuhun tietoon.


5. Mitä muuta haluat sanoa tutkimustyöstä?


Tutkimustyö, on se sitten osana väitöskirjan kirjoittamista tai muuten, on antoisaa, opettavaista ja palkitsevaa. Usein juridiset selvitystyöt ovat jo itsessään pienimuotoisia artikkeleita asiakkaiden tarpeisiin. Oman kehittymisen tutkijana huomaa selvästi vertaamalla omaa tekstituotantoa. Väitöskirjatyön ohella olen päässyt opettamaan ja luennoimaan Suomessa sekä ulkomailla, mitä pidän väitöskirjan kirjoittamisen ohella jatko-opintojen parhaana osa-alueena.


Lue lakimiehistämme ja heidän osaamisestaan lisää:


OTM (tohtorikoulutettava), FM (tietojenkäsittely)

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF


050 5338 295




























OTM (tohtorikoulutettava), rakennusinsinööri

Lakimies, kiinteistöt ja rakentaminen

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5562 234




























OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196




























Julia Sieppi

OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5300 152




























OTM (väitöskirjatutkija), BBA

Lakimies

Lakitoimisto KPF


Puh: ‎050 5513 013







104 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page