Koiran haukkumisesta tuomio koiranomistajalle - Helsingin hovioikeus 22/120378
Suomen tuomioistuimissa on käsitelty useita kertoja kysymystä siitä, voiko koiranomistaja syyllistyä naapurinsa kotirauhan rikkomiseen omistamansa koiran haukkumisen seurauksena. Toistaiseksi korkein oikeus ei ole antanut ennakkoratkaisua siitä, voiko koiranomistaja syyllistyä kotirauhan rikkomiseen omistamansa koiran haukkumisen johdosta. Vuonna 2010 Itä-Suomen hovioikeus on arvioinut kysymystä ja päätynyt lopputulokseen, jossa katsoi koiranomistajan syyllistyneen kotirauhan rikkomiseen. Lapin käräjäoikeus ratkaisi vastaavanlaisen tapauksen 2019. Käräjäoikeus katsoi tuolloin, ettei koiranomistaja ei ollut syyllistynyt kotirauhan rikkomiseen koiransa haukkumisen johdosta.
Helsingin hovioikeuden 16.5.2022 antama tuomio linjaa jälleen kerran kysymystä siitä, voiko koirien haukkuminen täyttää kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön.
Kotirauhan rikkominen
Rikoslain 24:1 §:ssä on säännös kotirauhan rikkomisesta. Pykälän mukaan rangaistaan sellaisesta teosta, jolla toisen kotirauhaa rikotaan metelöimällä tai muilla tavoin. Pykälä sisältö kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
Pykälän toisessa kohdassa säädetään, että kotirauhan rikkominen voi tapahtua kotirauhan piirin ulkopuolelta tulevalla melulla. Kotirauhan piirillä tarkoitetaan aluetta, joilla kotirauhan suoja on voimassa. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntoja, loma-asuntoja ja muita vastaavia tiloja, kuten hotellihuoneita yms. Jotta kotirauhaa voitaisiin rikkoa, asuntoon kohdistuvan meluhaitan on oltava jonkun tahon tahallisesti aiheuttamaa. Hovioikeuden käsiteltävänä oli kysymys siitä, voiko rikoksen tunnusmerkistö täyttyä koiran haukunnan seurauksena.
Tapauksen taustat
Syytteen teonkuvauksessa esitettynä tekoaikana vastaajalla oli ollut kolme koiraa. Vastaaja asui asuinalueella, joka sijaitsi varsinaisen taajaman ulkopuolella, mutta vastaajan talon ympärillä sijaitsi kuitenkin runsaasti myös muuta asutusta. Syytteen teonkuvauksen mukaisesti koirat olivat haukkuneet voimakkaasti ilta- ja yöaikaan, minkä asianomistaja oli kokenut erityisen häiritseväksi. Koirat olivat olleet metsästys- ja työkoiria, joita vastaaja oli pitänyt tekoaikana ulkona sijaitsevassa häkissä. Rikosasian asianomistaja asui tuohon aikaan vastaajan ja hänen koiriensa naapurissa.
Asianomistaja oli sanonut vastaajalle koirien häiritsevästä haukkumisesta, minkä johdosta vastaaja oli mm. siirtänyt koirien häkkejä kauemmas asianomistajan asuintalosta ja muutoin pyrkinyt löytämään ratkaisun, jolla koirien haukkumista olisi pystytty vähentämään.
Asian käsittely hovioikeudessa
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli tuominnut vastaajalle rangaistuksen kotirauhan rikkomisesta, jonka johdosta vastaaja valitti käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Valituksessaan vastaaja vaati syytteen hylkäämistä ja sitä, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Hovioikeus myönsi vastaajalle jatkokäsittelyluvan ja otti tapauksen käsiteltäväkseen.
Arvioitavana hovioikeudessa oli ensinnä kysymys siitä, ilmeneekö kotirauhan rikkomista koskevasta pykälästä laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla se, että kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistö voi täyttyä myös koirien haukkumisen johdosta.
Rikoslain laillisuusperiaatteesta on säädetty rikoslain 3 luvun 1 §:ssä. Pykälän koko sisältö kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.”
Lisää laillisuusperiaatetta koskevia kirjoituksia löydät tämän blogitekstin alaosasta.
Rikoslain laillisuusperiaatteella on keskeinen asema suomalaisessa rikosprosessissa. Laillisuusperiaatteen mukaan mukaisesti rikoksesta voidaan tuomita vain sellaisen teon perusteella, joka on ollut tekohetkellä säädetty rangaistavaksi. Lisäksi periaatteen mukaan rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on aina perustuttava lakiin.
Hovioikeus toteaa ratkaisussaan, että kotirauhan rikkomista koskevassa lainsäädännössä on nimenomaisesti tarkoitus suojata kotirauhaa sen ulkopuolisilta häiriöiltä. Lainsäädännössä ei rajata soveltamisalan ulkopuolelle minkäänlaista metelin tuottamistapaa. Hovioikeus katsoo ratkaisussaan, että on selvää, että lainkohdassa tarkoitettu metelöinti voi olla muutakin kuin ihmisen tuottamaa voimakasta tai muutoin häiritsevää ääntä.
Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että koirien aiheuttaman metelin sisältyminen kyseisessä lainkohdassa tarkoitettuun metelöintiin on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmennyt kotirauhan rikkomista koskevasta lainsäädännöstä.
Koska koiran haukkuminen voi täyttää kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön, hovioikeus joutui arvioimaan, riittikö asiassa esitetty näyttö. Asiassa kuultiin useita todistajia, joista 4 kertoi yhdenmukaisesti, kuinka vastaajan koirat ovat haukkuneet tapahtuma-aikana varsinkin ilta- ja yöaikaan. Asiassa kuultiin myös todistajia, jotka kertoivat, etteivät koirat ole haukkuneet lainkaan. Hovioikeus katsoi näytön perusteella, että todistajan kertomusta koirien haukkumattomuudesta ei voida pitää uskottavana. Kertomuksen näyttöarvoa laski edelleen se, että todistaja ei asunut vastaajan lähettyvillä.
Henkilötodistelun lisäksi asiassa esitettiin erilaista todistelua, kuten videotodistelua ja koirien tutkapantojen luomaa dataa. Videon ja tutkapannan antamalla datalla vastaaja pyrki osoittamaan, etteivät koirat ole haukkuneet, kuten syytteen teonkuvauksessa on väitetty. Hovioikeus katsoi ratkaisussaan, ettei tutkapannan datalle tai haukuntaa koskevalle videolle voida antaa suurta merkitystä, kun asiassa otetaan huomioon, etteivät video tai tutkapannan antama data kohdistu syytteen mukaiseen tekoaikaan.
Yhteenveto
Blogia kirjoitettaessa päätös ei ole vielä lainvoimainen ja on mahdollista, että asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa. Päätös edustaa kuitenkin uusinta oikeuskäytäntöä, jossa arvioidaan kysymystä siitä, voiko henkilö syyllistyä kotirauhan rikkomiseen tilanteessa, jossa hänen omistamansa koirat metelöivät. Tällä kertaa hovioikeus katsoi, että koiran haukkuminen täyttää kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Hovioikeus on päätöksen perusteluissa todennut, että rikoslain laillisuusperiaatteen puitteissa syyksilukeminen on mahdollista. Lapin käräjäoikeus vastaavasti katsoi vuonna 2019, että rikoslain laillisuusperiaate estää syyksilukemisen kotirauhan rikkomiseen vastaavanlaisessa tilanteessa. Oikeuskäytännön hajanaisuuden vuoksi toivon, että korkein oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen ja antaa asiassa ennakkotapauksen, joka yhdenmukaistaisi oikeuskäytäntöä vastaavanlaisissa tapauksissa.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikosoikeus
OTM (tohtorikoulutettava), rakennusinsinööri
Lakimies, kiinteistöt ja rakentaminen
Lakitoimisto KPF
Puh: 050 5562 234
