Kirje KELA:lta, kannattaako valittaa

”Hakemuksenne on hylätty, halutessanne voitte hakea päätökseen oikaisua tai muutosta kuten verotusmenettelylaissa/ opintotukilaissa/työttömyysturvalaissa säädetään”

Useat meistä ovat joskus saaneet tällaisen kirjeen. Arkielämän rahanarvoisista asioista päätöksiä tekevät erityisesti Kansaneläkelaitos ja verohallinto. Nämä kirjeet saattavat aiheuttaa satojen tai tuhansien eurojen maksuvelvollisuuden, jos etuuksia peritään takaisin tai verottaja ei hyväksy veroilmoituksessa esitettyä. Kannattaako muutosta hakea ja milloin?

Päätöksenteosta

Vaikka usein voisi ajatella toisin, viranomaispäätökset tekee ihminen. Ihmiset tekevät usein virheitä. Viranomaiset toimivat myös tulospaineen alla. Päätöksiä voidaan tehdä kiireessä, juuri ennen lomalle lähtöä, perjantain viimeisenä asiana tai juuri ennen kahvitaukoa. Nämä vaikuttavat tutkitusti päätöksen laatuun ja lopputulokseen. Toisaalta viranomaiset käyttävät apunaan erilaisia tietojärjestelmiä, joille voidaan siirtää paljon virheherkkää toimintaa, johon ei vaadita ihmistä, esimerkiksi erilaisia laskutoimituksia. Monet laskutoimitukset ja seurannat hoidetaan koneellisesti. Esimerkiksi verohallinnon tavoitteena on tutkia veroilmoitukset pääsääntöisesti koneellisesti. Hallituksen esitys verotusmenettelylaista toteaa tämän:

”Tarkoitus on, että kaikkien verovelvollisten verotustiedot tutkittaisiin koneellisen käsittelyn avulla koneellisesti, ja sen lisäksi veroviranomaiset tutkisivat valikoinnin perusteella osan, esimerkiksi 30 prosenttia aineistosta tarkemmin tapauskohtaisessa käsittelyssä”

Kone ei ymmärrä lakia, mutta kone tekee laskutoimituksia tarkemmin ja varmemmin kuin ihminen. Toisaalta kone on herkkä erityistapauksille, ja tekee usein virheitä näissä. Virhe voi johtua esimerkiksi käsialasta luettaessa numeroita optisesti paperilta, erityistapauksesta tai hankaluudesta ilmoittaa poikkeavaa tilannetta sähköisesti. Ihminen taas voi tehdä virheitä lain soveltamisessa. Se virkailija, joka tekee päätöksen asiassasi, ei ole asiantuntija. Virkailija joutuu tekemään päätöksiä hyvinkin erilaisista asioista, jolloin syventävä perehtyminen johonkin aiheeseen ei välttämättä ole mahdollista. Tämän vuoksi on mahdollista, että hän tekee virheitä lain soveltamisessa. Viranomaispäätöksen tehnyt henkilö voi olla myös esimerkiksi juuri eläkkeelle jäävä henkilö, tai kesätyöntekijä, jonka työn tarkkuus ei ole välttämättä huipputasolla. Viranomaisessa siis tapahtuu virheitä.

Kannattaako valittaa?

Oma asia tuntuu aina erityiseltä ja tuntuu, että viranomainen ei ymmärrä juuri sinun tilannettasi. Kuitenkin suurin osa viranomaisten käsittelemistä tapauksista on hyvin samanlaisia, ja näissä ratkaisutoiminta on vakiintunutta, eikä valittaminen kannata. Toki valittaminen verottajan ja KELA:n päätöksistä on aluksi maksutonta. Viranomainen tutkii ensin päätöksen itse, ja tutkii onko tehnyt asian käsittelyssä virheen. Tämän jälkeen asiasta voi vaatia oikaisua verotuksen oikaisulautakunnasta tai sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta. Tämäkin on sinulle täysin maksutonta, tosin joudut käyttämään aikaa perustellaksesi kantasi. Tämän jälkeen edessä olisi valittaminen hallinto-oikeuteen tai vakuutusoikeuteen. Oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa on 250e ja vakuutusoikeudessa 500e. Vakuutusoikeudessa maksua ei tosin peritä etuusasioissa eli KELA:n asioissa. Tämän jälkeen edessä olisi korkein hallinto-oikeus, jossa maksu on 500 euroa. Maksu palautetaan, jos valituksesi hyväksytään.

Milloin kannattaa valittaa?

Valitus kannattaa tehdä erityisesti silloin, kun asia ei ole selkeä. Esimerkiksi opintotuen tulorajoja koskeva asia on yleensä koneellisen laskennan perusteella tehty päätös, johon ei kannata hakea muutosta. Samoin on veroprosentin lasku tai vähennyksen laskeminen tulosta. Näissä asioissa ei ole oikeudellista ongelmaa, ja koneet eivät juurikaan tee laskuvirheitä. Kuitenkin valittaa kannattaa, jos tilanteessasi on jotain erityistä ja epäilet, että koneellinen laskenta ei tätä huomioi.

Oikeudellinen ongelma voi olla kyseessä, jos olet vaatinut jotain tulkinnanvaraisen seikan perusteella. Tällaisia ovat verotuksessa esimerkiksi tulonhankkimiskulut ja sosiaaliturvassa eroaminen työstä ilman pätevää syytä. Näissä tapauksissa kyseiset tapaukset ovat aina tulkinnanvaraisia, ja ne ratkaistaan aikaisemman käytännön ja viranomaisten antamien linjausten perusteella.

Kuitenkaan se, että mielestäsi vaatimuksesi voisi hyväksyä lain mukaan, ei tarkoita sitä, että viranomainen on tehnyt virheen ratkaistessaan asiaasi. Esimerkiksi, jos joudut viemään lapset päiväkotiin ennen työvuorosi alkua ja joudut sen vuoksi kulkemaan omalla autollasi, ei verottaja kuitenkaan katso, että oman auton käyttö on välttämätöntä työmatkaan, ja tämän vuoksi saat vähennykset ainoastaan julkisten kulkuneuvojen mukaan. Samoin on tilanne, jos olet ostanut vaatteita, ja haluat vähentää ne verotuksessa tulonhankkimismenoina, koska käytät vaatteita töissä. Verottaja ei hyväksy näitä vaatimuksia, koska vaatteita voi käyttää myös muualla kuin töissä. Tämän vuoksi päätöksen perustelut kannattaa lukea. Kannattaa myös tutustua aiempaan ratkaisukäytäntöön, tästä löytyy nykyään melko laadukkaita ohjeita viranomaisten sivuilta, google-haulla pääsee jo pitkälle. Jos olet tästä huolimatta sitä mieltä, että sinun kohdallasi on tehty virheellinen päätös, kannattaa tähän hakea muutosta. Ohjeet kuulostavat melko yksinkertaisilta, mutta usein viranomaiselta saadut kirjeet aiheuttavat tunteenpurkauksia, joiden aikana toiminta ei ole kovin loogista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vastapuolella on ihminen eikä koneisto, minkä vuoksi asiallinen lähestymistapa on tehokkain. Jos rahallinen intressi asiassa on suuri, kannattaa pyytää apua asiantuntijalta ja jopa hankkia itselleen avustaja asiassa.