Kesäkuussa voimaantuleva tieliikennelaki ajaa investointeihin – mutta ei onneksi isoihin

Näin kevään kynnyksellä pyöräilykausikin alkaa olla jo kuumimmillaan. Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020 ja se muuttaa myös pyöräilijän näkökulmasta monta asiaa. Käyn tässä kirjoituksessa aluksi läpi muutamia uuden lain keskeisimpiä uudistuksia, jonka jälkeen käsittelen ne muutokset, joita etenkin polkupyörällä liikkujan tulisi tiedostaa, ennen kuin polkaisee kesäkuun alussa baanalle.

Tieliikenteen yleiset periaatteet

Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla.

Tieliikennelain yksi keskeisimmistä uudistuksista on lakiin kirjattu ennakointivelvollisuus, joka koskee kaikkia tienkäyttäjiä. Tämä uusi periaate on määritelty uuden lain 4 §:ssä: ”tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.” Toinen tärkeä periaate, joka on keskeisessä asemassa jo aiemmassa tieliikennelaissa, on luottamusperiaate eli ennalta-arvattavuus. Se tarkoittaa sitä, että tiellä liikkujan tulee itse noudattaa voimassa olevaa lakia ja vastavuoroisesti voi luottaa siihen, että myös toinen liikenteen osapuoli tekee näin. Luottamusperiaatetta ei ole kirjattu lakiin, vaan sen sisältö on muotoutunut runsaan oikeuskäytännön seurauksena. Oikeuskirjallisuudessa periaatteen perusidea on tunnustettu 1970-luvulta lähtien. Lainvalmistelun yhteydessä etenkin mediassa käydyssä keskustelussa pohdittiin näiden periaatteiden keskinäistä suhdetta. Yksi kysymyksistä liittyi siihen, olisiko esimerkiksi jalankulkija jatkossa vähintään osasyyllinen, jos auto törmää häneen suojatiellä. Tällöinhän suojatien käyttäjä ei ole ennakoinut oikealla tavalla esimerkiksi auton tilannenopeutta tai kuljettajan mahdollisuuksia havaita jalankulkijaa.

Vastakkaiset periaatteet


Uutta tieliikennelakia koskevassa hallituksen esityksen 180/2017 periaatteet eivät poissulje toisiaan. Esityksen mukaan tienkäyttäjän tulee yleistä huolellisuusvelvollisuutta noudattaakseen tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle. Luottamusperiaate edellyttää siten, että tienkäyttäjä sekä sopeuttaa oman toimintansa vallitseviin olosuhteisiin että tarkkailee toisten tienkäyttäjien toimintaa. Luottamusperiaatetta ei sovelleta, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyvyt liikennesääntöjen noudattamiseen ovat tavanomaista alemmat. On todennäköistä, että juuri tällaisissa tilanteissa ennakointivelvollisuus korostuu.

Näiden kyseisten periaatteiden törmäystilanteissa mielenkiintoinen kysymys tulee olemaan se, miten osapuolet voivat näyttää jälkikäteen, että ovat toimineet vaatimusten mukaisesti. Valtaosa liikennevahingoista johtuu osallisen taustoista tai vääristä reaktioista. Ennakointivelvollisuus tarkoittaa esityksen mukaan sitä, että tienkäyttäjän tulee pyrkiä varautumaan myös toisen tienkäyttäjän virheisiin. Edellä esitettyyn kysymykseen voi hakea vastausta lakiin nimenomaisesti kirjaamattoman ennakointivelvollisuuden soveltamisesta oikeuskäytännössä.


Oikeuskäytännössä ennakointivelvollisuuteen on liitetty kaksi tarkoitusta: 1) kuljettajan tulee esimerkiksi suuntamerkein hyvissä ajoin osoittaa aikovansa suorittaa jonkin toimenpiteen; ja 2) jotta muilla tienkäyttäjillä olisi mahdollisuus tähän varautua. Suojatie-esimerkissä jalankulkijan on siis noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon nopeus ja etäisyys edellyttävät sekä ylitettävä ajorata viivyttelemättä. Ajoneuvon taas on vastaavasti osoitettava väistämisaikeensa hyvissä ajoin joko vähentämällä ajonopeutta tai pysäytettävä ajoneuvo lähestyessään suojatietä.

Polkupyöräilijää koskevat uudistukset


Tässä kohtaa on syytä korostaa, että edellä esitetyt periaatteet koskevat kaikkia tienkäyttäjiä, eli niin autoilijoita, pyöräilijöitä kuin myös jalankulkijoista. Entäpä sitten nimenomaan polkupyöräilijää koskevat muutokset? Yksi suurimmista muutoksista on se, että jatkossa pyörätie on lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä, joka koostuu sinisellä taustalla olevista ylös ja alas osoittavista valkoisista nuolista. Uudistuksena tulee myös se, että jos pyörätie on kulkusuuntaasi nähden tien vasemmalla puolella, voit ajaa myös ajoradalla tai pientareella, jos se on turvallisempaa kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Uutta on myös pyöräilijää koskevat liikennevirhemaksut. Liikennevirhemaksu voidaan määrätä tieliikennelain lievemmistä rikkomuksista. Vähäisistä rikkomuksista voidaan antaa huomautus. Jos kysymyksessä on rikoslain piiriin kuuluva vakava rikkomus, liikennevirhemaksua ei määrätä, vaan seurauksena voi olla esimerkiksi sakko. Polkupyöräilijää koskeva liikennevirhemaksu on määrältään 40 euroa ja useammasta rikkomuksesta virhemaksua voidaan korottaa 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu. Virhemaksu voidaan määrätä esimerkiksi väistämissääntöjen laiminlyömisestä tai esimerkiksi matkustajan kuljettamisesta pyörällä, jota ei ole tarkoitettu matkustajien kuljettamiseen. Jatkossa siis tarakalla tai ohjaistangon päällä tapahtuva niin sanottu kyyditys on kiellettyä. Matkustajia pyörän kyytiin voi ottaa, jos siinä on matkustajalle sopivat istuimet. Matkustajakäyttöön soveltuvassa pyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

Kypäräpakkoa uusi laki ei edelleenkään tuo. Kypäräpakon poisjättämistä on perusteltu hallituksen esityksessä HE 180/2017 muun muassa sillä, että tutkimustulosten mukaan kypäräpakko saattaisi vähentää pyöräilyä, mikä olisi ristiriidassa pyöräilyn edistämistavoitteen kanssa. Selvitysten mukaan pyöräilyn terveyshyödyt ylittävät pyöräilyn riskit ja pyöräilevän ihmisen elinajanodote on selvästi korkeampi kuin ei-pyöräilevän. Kypärävelvoite, oli se sanktioitu tai sanktioimaton, katsottiin mahdollisesti vaikeuttavan yhteiskäyttöpyörien käyttöä. Uuden tieliikennelain 92 §:ään sisällytettiinkin kypärää koskien seuraavasti: ”Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää.” Säännökseen ei liity rangaistusuhkaa.

Uudistuksen yhteydessä polkupyörille on määritelty myös enimmäismitat, jotka ovat pituuden osalta 4 metriä, korkeuden 2,5 metriä ja leveyden osalta 0,8 metriä tai 1,25 metriä riippuen siitä, onko pyörä yli kaksipyöräinen. Nopeuden osalta polkupyöräilijää koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradalla kulkevia ajoneuvoja. Moottorilla varustetun pyörän enimmäisnopeudeksi on määritelty 25 kilometriä tunnissa sillin, kun moottoria käytetään ajoneuvon nopeuden lisäämiseen tai ylläpitämiseen. Sähköavusteistakin pyörää voi ajaa kovempaa, jos nopeus saadaan aikaiseksi polkemalla. Lakiuudistus ajaa suomalaiset viimeistään syksyn tullessa lamppukaupoille: lain 49 §:n mukaan esimerkiksi polkupyörällä ajettaessa on käytettävä eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Ilman valoja ajamisesta poliisi voi määrätä 1.6.2020 alkaen 40 euron liikennevirhemaksun. Uusi sakko koskee myös muualla lainsäädännössä polkupyöräilylle asetettuja säännöksiä, joista keskeisin ajoneuvolain (1090/2002) 25 § 1 momentin 2 kohta, jonka mukaisesti polkupyörässä tulee olla jarrut. Traficom on jopa tarkentanut tätä uuden tieliikennelain info-osiossaan, vaatien että polkupyörässä tulee olla toimivat jarrut.

Mullistavia uutuuksia uudistus ei varsinaisesti siis tuo. Uudella tieliikennelailla halutaan Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle samalla kun sääntelyä kevennetään. Polkupyöräilynkin osalta suunnan voisi sanoa olevan oikea.



Lue lisää teemakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/teemakirjoituksia

Matias Partanen

ON, Medianomi

Lakimies

Lakitoimisto KPF




0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram