Jouluvalojen emissiopäästöt - Joulupostauksia osa II

Iltojen pimetessä ja joulunodotuksen kasvaessa ikkunoita ja pihoja koristellaan erinäisillä valokoristeilla. Nämä tuovat valoa pimeyteen ja parhaimmillaan luovat ja kohottavat joulutunnelmaa. Silloin tällöin koristelut voivat kuitenkin mennä överiksi, kun valonauhoista viritellään esimerkiksi monenkirjavaa joulukuusta tai poroa, jotka naapurin silmään näyttävät ainoastaan mauttomalta valosaasteelta. Voiko naapurin jouluvaloihin puuttua oikeudellisin keinoin?


Immissio


Valosaaste voidaan juridiikan termein luokitella immissioksi. Alkujaan immission käsite on peräisin roomalaisesta naapuruusoikeudesta. Alun perin se on tarkoittanut toiselle kiinteistölle ”sisään lähetettyä”, mahdollisesti haitallista vaikutusta. Käsite ei esiinny tarkasti roomalaisessa oikeudessa, mutta esimerkiksi suomalaiseen oikeuteen se on melko lailla vakiintunut.


Määritelmän mukaan immissio syntyy tyypillisesti hienojakoisten, luonnonvoimien kuljettamien esineiden tai kappaleiden taikka fysikaalisten vaikutusten ylittäessä kiinteistörajan. Oikeuskäytännössä merkityksellisinä seikkoina on pidetty vaikutusten leviämistapaa ja aistittavuutta ja muun muassa mahdollisten vaikutusten aiheuttamien vahinkojen laatua. Myös sillä, onko immission aiheuttama häiriö pysyvä vai tilapäinen on kuulunut käsitteen tunnusmerkistöön.


Immissioksi nimitetään siis aineen tai energian, joksi valo voidaan tässä tapauksessa ymmärtää, siirtymisestä kiinteistöltä toiselle aiheutuvaa vaikutusta, kuten hajusta, melusta tai tärinästä aiheutuvaa häiriötä. Immissiosääntelyn keskeinen lähde on laki eräistä naapurussuhteista (naapuruussuhdelaki). Sen 17 §:n mukaan

”Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.”


Immission vastinparina esiintyy usein käsite emissio, jolla tarkoitetaan ympäristölainsäädännössä ihmisen toiminnan aiheuttamaa päästöä. Myös valoa on pidetty emissiona. Käsitteiden ero on se, että emissiolla tarkoitetaan päästön lähdettä, esimerkiksi tietyn laitoksen tuottamaa päästöä ja immissiolla taas päästöjen kohdetta, tässä tapauksessa esimerkiksi naapurin tonttia.


Kohtuuton rasitus


Jotta perustetta naapurin valoihin puuttumiseen olisi, pitäisi kyetä näyttämään, että valot aiheuttavat kohtuutonta rasitusta. Se, että valojen katsominen sattuu silmään niiden subjektiivisesti arvioidun rumuuden vuoksi ei valitettavasti riitä. Eri asia on, jos valot ovat esimerkiksi niin kirkkaita, että ne yltävät valaisemaan esimerkiksi naapurirakennuksen sisätiloja, kuten makuuhuonetta, ja tällä tavalla voisivat vaikeuttaa esimerkiksi nukkumista. Jos tilanne olisi tämä, voisi asiasta olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan. Nukkumisen vaikeutuminen voitaisiin tulkita asiassa myös terveyshaitaksi.


Terveydensuojelulain 27.2 §:n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa valot asentaneen toimenpiteisiin terveyshaitan rajoittamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi valotehon vähentämistä tai valojen poistamista kokonaan. Jos tämä ei noudata terveydensuojeluviranomaisen määräystä, viranomainen voi jopa kieltää tai rajoittaa käyttämästä asuntoa tai oleskelutilaa tarkoitukseensa. Tässä olisi joka tapauksessa kyse ääritapauksesta, ja on vaikea kuvitella, että pelkät jouluvalot johtaisivat näin järeiden keinojen käyttämiseen.

Jos kysymys on asunto-osakeyhtiöasumisesta, taloyhtiö voi ohjeistaa asukkaita jouluvalojen käytöstä. Taloyhtiökään ei kuitenkaan voi perusteettomasti kieltää jouluvalojen käyttöä, vaan kiellon pitää perustua muille asukkaille aiheutuvaan haittaan.


Kerrostalojen kohdalla mukaan voivat tulla myös pelastuslain määräykset. Jos pelastuslakia tulkitsee erittäin tiukasti, voidaan siitä johtaa se, ettei kerrostalojen kulkureiteillä saa säilyttää tavaroita. Joulukuusiin tai muihin kookkaisiin koristeisiin tämä voisi vaikuttaa, mutta ei esimerkiksi kransseihin tai valonauhoihin.


Valonheitin


Sitten esimerkki elävästä elämästä. Oulussa on nyt muutaman vuoden saatu ihailla taivaalle piirtyvästä valonheittimen kiilasta, joka on erään valaisimia myyvän yrittäjän mainostempaus. Asiasta virisi vilkas keskustelu siitä, voiko yksittäinen toimija aiheuttaa niin sanottua valosaastetta vapaasti, vai pitäisikö toimintaan puuttua. Kuten edellä on käynyt ilmi, puuttuminen on mahdollista ainoastaan, jos valosaasteen voidaan osoittaa aiheuttavan haittaa. Koska valo on suunnattu taivaalle, ei se voi esimerkiksi häikäistä ketään. Esimerkiksi eräät tähtitieteen harrastajat toivat kuitenkin esille sen, että valo voi häiritä muun muassa tähtien tarkkailua ja valokuvausta. Käsitykseni mukaan asiasta saatiin kuitenkin sopu, ja yrittäjä on rajoittanut valonheittimen päälläoloaikaa. Tästä opimme, että häiritsevistä valoista on syytä aina keskustella ne asettaneen tahon kanssa. Kauneus on katsojan silmässä, eikä valoja asentanut aina edes miellä, että joku voisi koristeista häiriintyä.

Matias Partanen

ON, Hpj



0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram