top of page

Hankintayksikön tulee varmistaa oikeutensa liittyä yhteishankintaan

Vaikka kilpailuttamisvelvoitteen täyttäminen yhteishankintaa hyödyntämällä vähentää hankintayksikön työtaakkaa, hankintayksikön täytyy kuitenkin muistaa varmistaa oman toimintansa lainmukaisuus. Yksi näistä tarkkana olemisen hetkistä koskee sitä, onko hankintayksiköllä ylipäätään oikeus liittyä tiettyyn yhteishankintaan. Hankintayksikkö voi helposti ajatella, että jos yhteishankintayksikkö sallii liittymisen yhteishankintaan, asia on siltä osin selvä, mutta näin ei välttämättä ole. Tässä kirjoituksessa käsittelen tätä aihetta ja annan esimerkkitapaukseksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2024:23.


Mitä yhteishankinta tarkoittaa?


Yhteishankinnassa hankintayksikkö voi hankkia tavaroita ja palveluita yhteishankintayksiköltä taikka tehdä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta, puitejärjestelyä taikka dynaamista hankintajärjestelmää. (Hankintalain 20 § 1 mom.) Toisin sanoen yhteishankinta tarkoittaa, että julkinen toimija kuten kunta voi liittyä esimerkiksi Hanselin (joka on julkisen sektorin yhteinen yhteishankintayksikkö) laatimaan puitejärjestelyyn, jonka kautta kunta voi ostaa suoraan siinä puitejärjestelyssä kilpailutettuja tavaroita tai palveluja. Tällöin kunta täyttää hankintalaista johtuvan kilpailuttamisvelvoitteensa ilman, että sen täytyy kilpailuttaa hankinta itse erikseen. Lähtökohtaisesti tämä nopeuttaa hankintojen tekemistä ja säästää resursseja.

Yhteishankintayksikkö on määritelty hankintalaissa seuraavasti:


“Yhteishankintayksiköllä [tarkoitetaan] 5 §:ssä tarkoitettua hankintayksikköä, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintoja sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tai sellaisille hankintayksiköille, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikön toimintoja on erikseen säädetty; edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi;”(Hankintalain 4 § 1 mom. 12-k).


Hankintayksikön velvoitteet yhteishankintaan osallistuessaan


Hankkimalla tavarat, palvelut tai rakennusurakat yhteishankintayksikön tekemän kilpailutuksen kautta, hankintayksikkö täyttää hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvoitteensa. Erillistä kilpailutusta ei tämän lisäksi tarvitse tehdä, paitsi jos hankintayksikön valitseman hankintamenettelyn toimintamallina oli kevennetty kilpailutus. Tällöin hankintayksikön täytyy suorittaa ns. minikilpailutus kyseisen hankintamenettelyn sisällä, mutta tämäkin on yksinkertaisempi ja nopeampi menettely kuin täysimittainen kilpailutus.


Kun hankintayksikkö hyödyntää yhteishankintayksikön tekemää järjestelyä, se vastaa itse toteuttamistaan vaiheista, kuten siitä, että se suorittaa kevennetyn kilpailutuksen hankintalain mukaisesti (hankintalain 20 § 3 mom.). Yhteishankintaan osallistuminen ei siten poista kaikkia hankintayksikölle hankintasääntelystä aiheutuvia velvoitteita. 


Yhteishankintayksikkö vastaa lähinnä siitä, että se on suorittanut yhteishankinnan järjestelemisen lainmukaisesti. Mikäli myöhemmin käy ilmi, että yhteishankintayksikkö on menetellyt lainvastaisesti omassa osuudessaan, se ei rasita hankintayksiköiden hankintoja.


Esimerkkitapaus KHO 2024:23


Tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2024:23 käsiteltiin tätä hankintayksikön yhteishankintaan liittymistä koskevaa kysymystä. Siinä eräs kunta oli liittynyt KL-Kuntahankinnat Oy -nimisen yhteishankintayksikön kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Puitejärjestelyn asiakkaiksi oli tarjouspyynnössä yksilöity tiettyjä kuntia sekä todettu, että puitejärjestelyyn voi myöhemmin liittyä myös muita yhteishankintayksikön asiakkaita. Näitä olivat kaikki Suomen kunnat. Tarjouspyynnössä oli myös ilmoitettu hankintaan sitoutuneiden ja siitä kiinnostuneiden hankintayksiköiden hankintojen volyymiarvoja. Kilpailutuksen hävinnyt tarjoaja valitti markkinaoikeuteen ja esitti, että hankintayksikkö ei olisi saanut liittyä puitejärjestelyyn, koska hankintayksikköä ei oltu huomioitu puitejärjestelyn asiakirjoissa eikä liittymisoikeutta näin ollut.


Markkinaoikeus katsoi puitejärjestelyn kuvauksen olleen niin laaja, että hankintayksiköllä oli ollut oikeus liittyä puitejärjestelyyn. Korkein hallinto-oikeus päätyi kuitenkin eri kannalle. Se katsoi, että hankintayksikkö oli toiminut hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö ei olisi saanut liittyä puitejärjestelyyn, koska puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu ja joiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä taikka enimmäisarvo on ilmoitettu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.


Yhteishankintayksikkö ei ollut tarjouspyynnössään antanut riittävän avoimia tietoja puitejärjestelyn ennakoidusta arvosta ja siitä, ketkä voisivat liittyä puitejärjestelyyn. Puitejärjestelyn tosiasiallinen laajuus oli jäänyt tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella epäselväksi, ja avoimuusperiaatetta oli rikottu.


Korkein hallinto-oikeus totesi, että vaikka yhteishankintayksikkö vastaa puitejärjestelyn kilpailuttamisen hankintalain mukaisuudesta, hankintayksikön vastuulle kuuluu puitejärjestelyyn liittymisestä päättäessään sen arvioiminen, voiko se puitejärjestelyn ehtojen ja puitejärjestelyn laajuudesta ilmoitetun perusteella liittyä puitejärjestelyyn vai täytyykö sen kilpailuttaa hankintansa. Ongelmana siten oli, että korkeimman hallinto-oikeuden mukaan hankintayksiköltä oli puuttunut oikeus liittyä kyseiseen yhteishankintaan, koska sitä ei oltu huomioitu yhteishankintaa alun perin kilpailutettaessa. Hankintayksikön vastuulla oli ollut varmistaa, että sillä on osallistumisoikeus yhteishankintaan.


Lopuksi


Hankintayksikön tulee omassa toiminnassaan varmistaa, että se noudattaa hankintasääntelyä. Vaikka yhteishankintayksikkö on antanut sen liittyä yhteishankintaan, hankintayksikkö vastaa omasta toiminnastaan yhteishankinnan sisällä sekä siitä, onko sillä ylipäätään oikeus liittyä yhteishankintaan. Puitejärjestelyissä saatetaan rikkoa esimerkiksi avoimuusperiaatetta, mikäli puitejärjestelyn kautta hankintoja tekevien hankintayksiköiden määrä lisääntyy potentiaalisten tarjoajien kannalta yllättävästi. Yhteishankintayksikkö taas vastaa siitä, että yhteishankinta on kilpailutettu lainmukaisesti.


Lue lisää kirjoituksiamme julkisista hankinnoista:


OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely), HHJ

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakitoimisto KPF


050 5338 295



8 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page