top of page

Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella – poikkeusolojen vaikutus oikeuteen muuttaa sopimusta

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan julkisen toimijan, kuten valtio, kunta, hyvinvointialue, yliopisto, tai muu vastaava, tekemiä palvelu- tai laitehankintoja, jotka ylittävät laissa määritellyn hankintarajan eli kynnysarvon. Kynnysarvon ylittäviä ovat lähtökohtaisesti hankinnat, joiden veroton arvo ylittää 60 000 €. Usein nämä hankintasopimukset ovat pitkäikäisiä ja tarjoajan voi olla vaikea ennakoida sopimuskauden aikana tapahtuvia muutoksia joiden perusteella tarjottavan palvelun tai tuotteen hinta muuttuu.


Ukrainan sota, COVID-19, korkea inflaatio ja sähkön saatavuus ovat seikkoja, joilla tarjoajat yrittävät perustella sopimushintojen nostoa kesken sopimuskauden, mutta ovatko ne lainmukaisia perusteita nostaa hintaa? Tässä kirjoituksessa käyn läpi millä edellytyksillä hankintasopimusta voidaan muuttaa sopimuskauden aikana ja mitkä perusteet ovat hyväksyttäviä.


Julkinen hankinta


Julkisia hankintoja säännellään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetulla lailla eli Hankintalailla. Julkisen kilpailutuksen tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan hankintalaissa säänneltyä menettelyä, jossa hankintailmoitus julkaistaan yleisesti saataville ja lähtökohtaisesti kuka tahansa voi jättää tähän tarjouksen.


Julkinen toimija voi käyttää hankintamenettelyä myös hankintalaissa asetettuja kynnysarvoja edullisemmissa hankinnoissa. Tämä voi tulla toimijalle kannattavaksi, sillä hankintamenettelyssä on mahdollista saada selville markkinoilla olevat toimijat ja asettaa heidät kilpailuasetelmaan toisiaan vastaan. Lisäksi hankintamenettely on oikein tehtynä itsessään melko edullinen ja nopea prosessi.


Sopimuksen muuttaminen sopimuskauden aikana


Sopimusoikeuden lähtökohtana on sopimusten pysyvyys. Molemmilla sopijaosapuolilla on velvollisuus noudattaa sopimuksessa sovittuja ehtoja ja näiden ehtojen rikkomisesta voi rikkojaosapuolelle muodostua vahingonkorvausvelvollisuus. Yleisellä sopimusvapaudella tarkoitetaan sopijaosapuolten vapautta sopia haluamastaan asiasta haluamallaan tavalla. Tätä sopimusvapautta voidaan kuitenkin rajoittaa erillisillä säännöksillä – yleensä tällaisella säännöksellä suojataan yleisiä etua tai lähtökohtaisesti heikompaa sopijaosapuolta. Kuluttajansuojalaki on esimerkki tällaisesta laista.


Hankintalain 136 § asettaa rajoituksia siihen, miten sopijaosapuolet voivat muuttaa hankintasopimusta sopimuskauden aikana. Lain lähtökohtana on, että hankintasopimusta ei saa muuttaa olennaisesti sopimuskauden aikana tai ilman uutta hankintamenettelyä. Olennaisena muutoksena pidetään kaikkia sellaisia ehtoja, joilla laajennetaan sopimuksen soveltamisalaa huomattavasti, muutetaan sopimuksen ehtoja tai vaihdetaan sopimuskumppania. Olennaista muutosta ei ole laissa määritelty tarkasti, paitsi hintamuutosten osalta. Hinnankorotus, joka on yli 10 % on olennainen – sopimusta voidaan täten suoraan nostaa enintään 10 % osapuolten yhteisellä suostumuksella. Laki kuitenkin sallii sopimusmuutoksen, jos muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinenkaan hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.


Olosuhdemuutos sopimuksen muuttamisen perusteena


Sopimuksen muuttaminen on sallittua, jos muutoksen tarve johtuu sellaisista yllättävistä olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jotta kyseessä olisi sallittu olosuhdemuutos on kolmen edellytyksen täytyttävä yhtäaikaisesti:


I) kyseistä asiaa ei olisi voitu kohtuudella olettaa otettavan huomioon hankintaa tai sopimusta tehdessä,


ii) tällainen olosuhdemuutos on tapahtunut sopimuksen tekemisen jälkeen, ja


iii) olosuhdemuutoksella on välitön vaikutus sopimuksen kohteeseen.


Yhdenkin ehdon täyttymättömyys johtaa tilanteeseen, jossa sopimusta ei voida muuttaa sopimuskauden aikana tällä perusteella. Laki antaa tämän tarkastusmahdollisuuden ainoastaan hankintayksikölle, eli ostajalle. Tarjoajalla ei itsenäisesti ole tätä oikeutta. Mitä sitten olisivat tällaiset olosuhdemuutokset, jotka sallivat sopimuksen muuttamisen?

Odottamaton olosuhdemuutokseksi on katsottu esimerkiksi sotatilanne, luonnonmullistus tai pandemiaa. Täten käynnissä oleva Ukrainan sota tai COVID-19 pandemia voivat toimia lainmukaisena perusteena nostaa muutoin kiinteähintaisen sopimuksen hintoja. Kuitenkin tällainen oikeus on ainoastaan, jos olosuhdemuutoksella on välitön vaikutus tarjoajan toimintaan. Tästä olisi kyse esimerkiksi, jos osa tarjotuista tuotteista tuotetaan Ukrainassa ja nyt tarjoaja joutuu etsimään vaihtoehtoisen valmistusmaan tuotteille. Korotus voi näissäkin tapauksissa olla ainoastaan toteutuneen kustannusnousun suuruinen. Tarjoajalla on velvollisuus pystyä osoittamaan kustannusnousun peruste ja määrä.


Olosuhdemuutos ei tarkoita tarjoajan kannattavuutta laskevaa seikkaa. Tällaisia olisivat esimerkiksi korkea inflaatio, kohonnut ohjauskorko tai huomattavastikin nousseet sähkön hinnat. Palvelun tarjoajalla ei ole oikeutta siirtää yrittäjäriskiä julkiselle toimijalle, vaan tarjoajan on tullut ottaa huomioon tällaiset muutokset jo tarjousta tehdessään. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviranomainen on huomauttanut yrityksiä, jotka ovat yrittäneet nostaa kiinteitä palveluhintojaan vedoten sähkön hinnan nousuun. Kirjoitamme myöhemmin myös sähköyhtiöiden oikeudesta nostaa sopimushintoja kesken sopimuskauden.


Kun arvioidaan, ovatko olosuhteet todella ennakoimattomat, tulee tarkastella sitä, onko hankintayksikkö sopimusta laatiessaan käyttänyt sellaisia voimavaroja, jotka ovat asianmukaisessa suhteessa hankintasopimuksen ennakoituun arvoon. Tällä tarkoitettaneen sitä, että hankintayksikön on varattava esimerkiksi riittävästi asiantuntemusta hankinnan ja sopimuksen valmisteluun - sitä enemmän, mitä laajemmasta, monimutkaisemmasta ja kalliimmasta hankkeesta on kyse.


Odottamattomuus ei myöskään ole saanut olla olemassa jo sopimusta tehdessä, joskin mikäli olosuhdemuutoksen vaikutukset on voitu arvioida vasta myöhemmin, voi tämäkin toimia perusteena. Täten jopa Ukrainan sodan syttymisen (24.02.2022) jälkeen tehtyä sopimusta voitaisiin muuttaa sotaan liittyvällä perusteella, jos sodan vaikutukset on voitu todeta vasta sopimuksen tekemisen jälkeen. Esimerkiksi kaasun myynnin loppuminen Eurooppaan Venäjältä on tällainen seikka, joka kävi ilmi vasta myöhemmin.


Yhteenvetona


Sopimukset solmitaan ajatuksella, että sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä noudattamaan niitä. Sopimusten vahvuus on niiden pysyvyydessä. On kuitenkin tilanteita, joissa sopimuksessa pysyminen muodostuisi toiselle tai molemmille sopijaosapuolille kohtuuttomaksi. Tällöin sopimuksen muuttaminen voi olla tehokkaampi vaihtoehto uuden hankintaprosessin sijaan. Kuitenkaan mikä tahansa peruste ei voi toimia oikeutuksena sopimuksen muuttamiseen, vaan perusteen tulee olla lain mukainen. Lainmukaisuutta on syytä arvioida tapaus ja sopimuskohtaisesti.


KPF:n juristit ovat avustaneet menestyksekkääsi lukuisia kuntia, hyvinvointialueita, yliopistoja, valtion laitoksia sekä yksityisiä tarjoajia hankintasopimusten riita- ja tulkintatilanteissa.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka


Mikko Kaunisvaara

OTM, BBA

Lakimies

Lakitoimisto KPF


mikko.kaunisvaara@kpflaki.com




20 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page