top of page

Asialegimitaatio edunvalvontavaltuutuksen perusteella – KKO valituslupa 2022–101

Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan edunvalvontavaltuutusta, lähestymiskieltoa ja asialegimitaatiota koskevalle asialle. Hovioikeuden ratkaisun mukaan edunvalvontavaltuutetulla ei ole asialegimitaatiota vaatia lähestymiskieltoa valtuuttajan suojaksi. Jos asialegimitaatio puuttuu, hakemus tulee jättää tuomioistuimessa tutkimatta.


Edunvalvontavaltuutus


Edunvalvontavaltuutuksen sisällöstä on säädetty edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 2 §:sä. Sen mukaan:


”Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.


Valtuutus voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.


Valtuutetulla ei ole kelpoisuutta valtuuttajan puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa valtuuttajaa muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.”


Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja valtuuttaa toisen henkilön edustamaan häntä itseään koskevissa asioissa. Näitä asioita ovat valtuuttajan omaisuutta koskevat ja muut taloudelliset asiat sekä valtuuttajan henkilöä koskevat asiat. Edunvalvontavaltakirjaan voi näiden edellä mainittujen määräysten lisäksi kirjoittaa myös muita tehtäviä, joihin valtuuttajalla on oikeus. Valtuuttajalla ei kuitenkaan ole oikeutta valtuutetun puolesta antaa suostumusta lapseksiottamiseen tai avioliittoon, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, eikä myöskään tehdä tai peruuttaa testamenttia. Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa myöskään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.



Asialegimitaatio lähestymiskieltoasiassa


Asialegimitaatio eli asiavaltuus on ehdoton prosessinedellytys eikä sitä sen vuoksi voi sopia. Tuomioistuimen tulee varmistua omasta aloitteestaan jokaisessa oikeudenkäynnin vaiheessa, onko asianosaisella asialegitimaation. Ennakkotapauksen KKO 2018:8 kohdan 11 mukaan hakemus tulee jättää tutkimatta, jos hakijalta puuttuu asialegimitaatio.

Lähestymiskiellosta annetun lain (898/1988) 2 luvun 5 §:n mukaan lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Asialegimitaatio asiassa on siten edellä mainituilla eikä sitä voi sopimuksin siirtää kolmannelle.



Käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisu asiassa


A:n tekemä edunvalvontavaltuutus on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu on määrätty edustamaan A:ta omaisuutta koskevissa asioissa sekä muissa taloudellisissa asioissa ja sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä A ei kykene ymmärtämään, sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä.


A:n edunvalvontavaltuutettu on toimittanut Helsingin käräjäoikeuteen hakemuksen, jossa vaati, että B asetettaisiin vuoden mittaiseen laajennettuun lähestymiskieltoon A:n henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. B vastusti hakemusta ja vetosi siihen, ettei A:n

edunvalvontavaltuutetulla ole asiassa asialegimitaatiota eikä puhevaltaa asiassa.

Käräjäoikeus katsoi, että A:n valtuutetulta puuttui asiassa asialegitimaatio ja jätti hakemuksen tutkimatta. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että lähestymiskiellosta annetussa laissa lähestymiskiellon hakijat oli lueteltu tyhjentävästi ja että lainsäätäjä on tehnyt tietoisen valinnan jättäessään läheiset pois luettelosta.


Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että edunvalvontavaltuutuksella voidaan oikeuttaa valtuuttaja toimimaan omaisuutta ja muita koskevien asioiden lisäksi myös henkilöä koskevissa asioissa. Valtuutettu on oikeutettu toimimaan vain valtuutuksessa ilmaistun tahdonilmaisun puitteissa. Edunvalvontavaltuutus ei poista valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta, vaan myös valtuuttajan puhevalta säilyy. Käräjäoikeus katsoi, ettei A:n valtuutetulla ollut asiassa itsenäistä puhevaltaa eikä siten myöskään asialegimitaatiota. Käräjäoikeus ei ottanut ratkaisussaan kantaa siihen, olisiko valtuutetulla ollut asialegimitaatio siinä tilanteessa, että edunvalvontavaltuutuksessa olisi nimenomaisesti mainittu yhtenä tehtävänä lähestymiskiellon hakeminen ja/tai valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta olisi rajoitettu.


A:n valtuutettu valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja vaati, että hänelle vahvistetaan asialegimitaatio asiassa, tai että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Valituksen mukaan A:n tekemä edunvalvontavaltakirja valtuutti valtuutetun käyttämään puhevaltaa asiassa A:n puolesta. Valituksen mukaan lainsäätäjän tarkoituksena on ollut, että kaikilla on oikeus saada lähestymiskieltoasia tuomioistuimen käsiteltäväksi. A:n oli täysin vailla kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä, joten tarvitsi valtuutetun apua.


B vastasi valitukseen ja hänen mukaansa A:n valtuutetun tekemä hakemus tulisi ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hakemus tulisi hylätä, koska lähestymiskiellolle ei ollut tarvetta. Hakemus ei B:n mukaan vastannut A:n tahtoa.

Hovioikeus päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus. Hakemus tuli jättää tutkimatta, koska hakijalla ei ollut asialegimitaatiota. Korkein oikeus on myöntänyt asiassa valitusluvan, mutta ei ole ratkaissut asiaa vielä ennen tämän kirjoituksen julkaisua.


Yhteenveto


Asialegimitaatio on ehdoton prosessinedellytys ja sen puuttumisen vuoksi hakemus tulee jättää käsittelemättä. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat asiassa, ettei A:n valtuutetulla ole ollut asiassa asialegimitaatiota. Asiassa on kuitenkin myönnetty jatkokäsittelylupa ja korkein oikeus tulee vielä antamaan asiassa oman arvionsa. Tapauksessa lähestymiskieltoa olisi voinut hakea myös syyttäjä, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Asia olisi saatu jo ratkaistua, jos A ja hänen valtuutettunsa olisivat lähestymiskieltoa hakeakseen kääntyneet jonkun edellä mainitun puoleen lähestymiskiellon hakemista varten.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:


Julia Sieppi

OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5300 152


62 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page