Analyysi- miten tuleva epävarmuus vaikuttaa työntekijän valintoihin

Kirjoittelen ensimmäistä kertaa konsultointiliiketoiminnan alalta Harjoitamme saman yrityksen alla sekä lakipalveluiden tarjoamista että konsultointiliiketoimintaa, jälkimmäistä toiminimellä KPF Consulting. Keskitymme erityisesti yrityksen eri oikeussuhteisiin, kuten kauppasopimuksiin, hankintoihin ja työsuhteiden ehtoihin. Tämän lisäksi teemme taloudellista analyysia ja arvioimme esimerkiksi kauppahintoja yrityskaupoissa taloustietojen perusteella. Tässä kirjoituksessa esittelen, millaisilla malleilla arvioimme mikä vaikuttaa työntekijöiden päätöksentekoon työpaikassa pysymiseen ja itsensä kouluttamiseen sekä töistä suoriutumiseen silloin, kun työntekijä saa arvokasta kokemusta tai koulutusta työstä. Työnantajan kannalta tämä on hyödyllistä tietoa silloin, kun hän haluaa selvittää erilaisten työehtojen vaikutusta

työntekijöiden käyttäytymiseen.


Esimerkkinä käytän eräänlaista ääriesimerkkiä eli oikeustieteiden alalta väitöskirjaa tekevää tutkijaa. Hänen työsuhteensa on useimmissa tapauksissa ketjutettu vuoden määräaikaisiin pätkiin. Selvitän tässä, miten tämä määräaikaisten sopimusten käyttö vaikuttaa riskien huomiointiteorian mukaan tutkijan kannustimiin. Väitöskirjan valmistuttua hänen asemansa työmarkkinoilla on kuitenkin todella vahva: työttömyysaste on 0 % ja palkka 30-50% maisterin keskipalkkaa korkeampi. Tämä edellyttää väitöskirjan valmistumista. Jos taas henkilö haluaa jäädä akateemiselle uralle, edellyttää se häneltä käytännössä myös huomattavasti muita akateemisia tehtäviä väitöskirjan teon ohessa, mikä luonnollisesti hidastaa väitöskirjan tekemistä. Muita arvioinnin reunaolettamia on, että väitöskirjan tekeminen ilman työsuhdetta on hyvin epätoivottava tilanne, ja tutkija pyrkii välttämään sitä, jos mahdollista. Tämän tilanteen arvoksi ilmoitetaan 0 siksi, että se on merkittävästi muita tilanteita vahingollisempi.


Tutkijan väitöskirjan valmistuttua siitä akateemisen maailman ulkopuolella saamaa hyötyä kuvaan tässä symbolilla UV . Väitöskirjasta saatavaa hyötyä akateemisessa maailmassa kuvaan symbolilla UT . Tiedekuntatehtävien eli opetuksen ja muiden julkaisujen kuin väitöskirjan laatimisesta saatavaa vuosittaista hyötyä kuvaan merkillä UA , tässä oletetaan, että tehtävien määrä on huomattava. Väitöskirjaan käytetyn ajan määrä on TV , tiedekuntatehtäviin käytetyn ajan määrä on TA. Todennäköisyyttä, että työsuhde jatkuu seuraavan vuoden jälkeen, kuvaan symbolilla p. Koska tutkijalla on käytössään rajallinen määrä aikaa eli yksi vuosi vuodessa, merkitään, että TV + TA = 1. Arvioidaan, että väitöskirjan tekemiseen menee täyspäiväisesti noin neljä vuotta. Oletetaan myös, että muilla akateemisilla julkaisuilla kuin väitöskirjalla ei ole suhteellisesti merkittävää hyötyä akateemisen maailman ulkopuolella verrattuna tohtorin tutkinnon suorittamiseen.


Oletetaan aluksi, että ajan jakaminen tiedekuntatehtävien ja väitöskirjan teon välille ei vaikuta todennäköisyyteen, jolla työsuhde jatkuu. Kuvataan seuraavaksi kokonaishyötyä, jota työntekijä voi odottaa seuraavalle vuodelle. Otetaan aluksi tilanne, jossa väitöskirja voi valmistua vuodessa, jos hän ei tee ollenkaan tiedekuntatehtäviä. Oletetaan, että UA on suurempi kuin pelkkä UT, koska muutoin kenelläkään ei olisi kannustinta hoitaa tiedekuntatehtäviä. Muuttujia UV ja UA + UT pidetään suunnilleen samansuuruisina, koska useille väitöskirjaa työsuhteessa tekeville henkilöille akateeminen ura on yksityiseen uraan rinnastuva optio. Väitetään kuitenkin, että UV = UT > UA eli että väitelleen henkilön tilanne on aina parempi kuin väittelemättömän. Vuodelle tutkijantyötä ilman akateemisia meriittejä tai väitöskirjaa annetaan vakioarvo 1.


Ensin tarkastellaan tilannetta, jossa tutkija valitsee pelkän väitöskirjan tekemisen vuodessa


Kokonaishyödyn muutoksen odotusarvo seuraavana vuonna:


∆1U = p * UT + (1-p) * UV


Tilanne, jossa tutkija jakaa aikansa puoliksi akateemisten tehtävien hoitamisen ja väitöskirjan teon välillä, jolloin väitöskirjan laatimiseen menee kaksi vuotta. Tällöin hyöty seuraavana vuonna on:


∆2U = p * 0, 5 * UA + (1-p) * 0 = p * 0, 5 * UA


Jos taas henkilö tekee pelkkiä akateemisia tehtäviä:


∆3U = p * UA + (1-p) * 0 = p *UA


Tässä tapauksessa väitöskirjan viimeistely nopeasti on aina kannattavaa eli 1U > 2U > 3U, koska todennäköisyyksistä riippumatta p * UT + (1-p) * UV > p * UA > p * 0, 5 * UA


Ajankäytön jakamisen kannattavuus voi kuitenkin muuttua pidemmällä aikavälillä.

Tehdään seuraavaksi sama analyysi kahden vuoden aikajänteellä, tässä väitöskirjan laatiminen vaatii yhä täyden vuoden työn.


Kokonaishyödyn muutos kahtena seuraavana vuonna, eri vaihtoehdot hyödylle on alleviivattu, toisen vuoden hyöty on omissa suluissaan.


Tilanne, jossa tutkija valitsee pelkän väitöskirjan tekemisen tässä ajassa ja väitöskirjan valmistuttua tekee akateemisia tehtäviä, jos hänen työsuhteensa jatkuu:


∆1U2 = p2 * (UT + ( UT + UA)) + (p-p^2) * (UT + (UV))+ (1-p) * (UV + (UV))

∆1U2 = p2 * (2* UT + UA)) + (p-p^2) * (UT + UV)+ (1-p) * (2 * UV)


Tilanne, jossa tutkija jakaa väitöskirjan tekoa ja tiedekuntatehtäviä suhteessa 50:50 :


∆2U2 = p^2 * (0,5 UA + ( UT + UA)) + (p-p^2) * (0,5 UA + (UV)) + (1-p) * (0 + UV))

∆2U2 = p^2 * (1,5 UA + UT) + (p-p^2) * (0,5 UA + UV) + (1-p) * (UV))


Tilanne, jossa tutkija tekee vain tiedekuntatehtäviä niin kauan, kuin hänen työsuhteensa jatkuu:


∆3U2 = p^2 * ( UA + UA) + (p-p^2) * (UA + 0) + (1-p) * (0+ UV))


Tästä huomataan, että kahden vuoden aikajänteellä pelkät akateemiset tehtävät ovat selkeästi vähemmän kannattavia kuin väitöskirjan tekeminen. Väitöskirjan nopea viimeistely on myös kannattavampaa kuin akateemisten töiden tekeminen tällä aikavälillä, koska sen jälkeen tutkija voi keskittyä täysipäiväiseen akateemiseen työhön, ja työsuhteen päättyessä hänen asemansa on parempi kuin akateemisia töitä tehneenä.

Todennäköisyydet täytyy ottaa huomioon vasta, kun tarkastellaan pidempää aikaväliä ja väitöskirjaa ei voida viimeistellä nopeasti.


Tarkastellaan seuraavaksi neljän vuoden skenaariota, jossa väitöskirjan laatimiseen menisi kaksi vuotta täysipäiväisesti.

Tilanne, jossa tutkija tekee täyspäiväisesti väitöskirjaa:


∆1U3 = p^4 * (1 + UT + (UT + UA)+ ( UT + UA)) + (p^3-p^4) * (1 + UT + (UT + UA)+ ( UV)) + (p^2-p^3) * (1 + UT + (UV)+ (UV) + (p-p^2) * (1 + UV + (UV)+ ( UV)) + (1-p) * (0 + UV + (UV)+ ( UV))


Tiivistettynä:


∆1U3 = p^4 * (1 + 3 * UT + 2 * UA)) + (p^3-p^4) * ( 1 + 2* UT + UA + UV) + (p^2-p^3) * (1 + UT + 2* UV) + (p-p^2) * (1 + 3* UV) + (1-p) * (3UV)


Seuraavaksi tilanne, jossa akateeminen työ ja väitöskirjan teko on jaettu 50:50 :


∆2U3 = p^4 * ((0,5 * UA) + (0,5 * UA) +(0,5 UA)+ ( UT + UA)) + (p^3-p^4) * ((0,5 * UA) + (0,5 * UA) + (0,5 * UA) + ( UV)) + (p^2-p^3) * ((0,5 * UA) + (0,5 * UA) + (0)+ (UV) + (p-p^2) * ((0,5 * UA) + (0) + (UV)+ ( UV)) + (1-p) * (0 + 0 + (UV)+ ( UV))


Tiivistettynä:


∆2U3 = p^4 * (2,5 * UA + UT ) + (p^3-p^4) * (1,5 * UA + UV) + (p^2-p^3) * ( UA + UV )+ (p-p^2) * ((0,5 * UA) + 2* UV) + (1-p) * (2 * UV)


Viimeisenä tilanne, jossa henkilö tekee vain akateemisia tehtäviä:


∆3U3 = p^4 * (( UA) + (UA) +(UA)+ (UA)) + (p^3-p^4) * ((UA) + (UA) + (UA) + (0)) + (p^2-p^3) * ( (UA) + (UA) + (0)+ (0) + (p-p^2) * ((UA) + (0) + (0)+ ( UV)) + (1-p) * (0 + 0 + (UV)+ ( UV))


Tiivistettynä:

∆3U3 = p^4 * ( 4*UA) + (p^3-p^4) * (3*UA)) + (p^2-p^3) * ( 2* UA)+ (p-p^2) * (UA + UV) + (1-p) * (2* UV)


Näitä kolmea vaihtoehtoa verratessa huomataan, että pelkkien akateemisten tehtävien hoito kannattaa vain lyhyellä aikavälillä. Akateemisten töiden ja väitöskirjatyön jakoa tehtäessä huomataan kuitenkin, että todennäköisyys, että työsuhde jatkuu, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten jako väitöskirjatyön ja akateemisten tehtävien välillä kannattaa jakaa. Mitä epävarmempaa työsuhteen jatko on eli mitä pienempi on p:n arvo, sitä suuremman merkityksen jo suoritettu tohtorintutkinto antaa. Jos taas p on suuri, on akateemisten töiden tekemisestä suurempi kokonaishyöty, jos niiden määrä ei nouse merkittävästi hidastamaan tohtorintutkinnon suorittamista.


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



36 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram