Tämän viikon aihe liittyy edelleen palveluammatteihin ja syrjintään. Tällä viikolla käsittelen seuraavaa aihetta: milloin ihmisryhmän tai seurueen sisäänpääsyn voi evätä ilman, että kyse voi olla syrjinnästä ? Erityisen mielenkiinnon kohteena aihe on ollut paikoissa, joissa anniskellaan alkoholia, koska näissä paikoissa asiakkaiden välille voi syntyä konflikteja erinäisistä syistä, joista osa voi liittyä etniseen taustaan. Tässä kirjoituksessa käsittelen yleisimpiä tapauksia, jossa tietyltä ihmisryhmältä halutaan evätä sisäänpääsy.
Perussääntönä sekä rikoslaissa että yhdenvertaisuuslaissa on, että ketään ei saa asettaa toista huonompaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Tässä kirjoituksessa käsittelen, mitkä voivat olla hyväksyttäviä syitä ihmisryhmän tai seurueen sisäänpääsyn epäämiseksi. Hyväksyttävän syyn arvioinnissa on aina kyse perusoikeuspunninnasta, kuten yhdenvertaisuuslain ja rikoslain esitöissä todetaan. Olen kirjoittanut jo aiemmin siitä, saako ravintola valita asiakkaansa, ja ennen aihetta koskevia kysymyksiä suosittelen tutustumaan kirjoitukseen: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita
Väite 1: Muut asiakkaat eivät halua ravintolaan erilaisia ihmisiä – Ei kelpaa
Usein tiettyjen ihmisryhmien pääsyä ravintolaan pyritään estämään sillä perusteella, että se häiritsisi muita asiakkaita. Tässä vastakkain olevat perusoikeudet ovat perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus ja perustuslain 15 §:n mukainen omaisuuden suoja. Hallituksen esityksen mukaan elinkeinovapaus mahdollistaa tietynasteisen asiakaskunnan rajaamisen, ja tämän vuoksi esimerkiksi ikään perustuva erilainen kohtelu on sallittua tarjottaessa erilaisia palveluita (ks. esim. perustuslakivaliokunnan lausunto 49/2004).
On myös katsottu, että jos kyseessä on elinkeinovapaus ja oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (perustuslain 7 §), asiakkaita on joskus mahdollista asettaa eriarvoiseen asemaan tämän perusteella. Esimerkiksi vammaisia ihmisiä voidaan tämän perusteella olla ottamatta ravintolaan, jos heidän tai muiden asiakkaiden turvallisuutta ei pystytä kohtuullisin toimenpitein takamaan. Tällöin turvallisuus yhdistettynä elinkeinovapauteen voi olla joissain tapauksissa riittävä peruste evätä sisäänpääsy tietyltä ihmisryhmältä.
Väite 2: Muut asiakkaat aiheuttaisivat turvallisuusriskin tietyille ihmisille – Saattaa kelvata
Olen törmännyt myös tapauksiin, jossa tiettyihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä tai tiettyjä ”erikoismiehiä” ei päästetä sisään ravintolaan tai muuhun liikkeeseen, koska voidaan olettaa muiden asiakkaiden olevan uhka heidän turvallisuudelleen. Tässä vastakkain ovat yhdenvertaisuus ja turvallisuus, ja kuten aiemmin todettiin, tässä turvallisuus voi joissain tapauksissa voittaa. Yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä kuitenkin todetaan yksiselitteisesti, että etnisyyteen perustutuva syrjintä ei ole hyväksyttävää tällaisen punninnan perusteella, ellei laki nimenomaisesti säädä siitä. Koska etnisen perusteen osalta ei ole nimenomaista säädöstä, ei tällä perusteella voida olla ottamatta sisään. Peruste: ”yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito” tms. ei ole nimenomainen säädös
Edellä mainitulla perusteella on kuitenkin mahdollista olla päästämättä sisään yksittäistä asiakasta. Jos asiakas on esimerkiksi poikkeuksellisen lahjakas yksilö aukomaan suutaan väärässä paikassa, voi hän anniskeluravintolassa olla merkittävä turvallisuusriski itselleen. Jos hänen turvallisuuttaan ei voitaisi taata kohtuullisilla toimenpiteillä, voidaan hänen sisäänpääsynsä evätä vetoamalla hänen omaan turvallisuuteensa. Mitä sitten ovat kohtuulliset toimenpiteet? Kohtuulliset toimenpiteet ovat sellaisia, joita voidaan toteuttaa normaalin toiminnan puitteissa ilman erityisiä järjestelyjä, esimerkiksi ilman ylimääräistä työntekijää tai työtehtävien merkittävää uudelleenjärjestelyä.
Kyseinen ihmisryhmä on toistuvasti aiheuttanut ravintolassa aiemminkin ongelmia – Saattaa kelvata
Kuten edellä todettiin, etninen peruste ei ole hyväksyttävä peruste erikoiskohteluun ilman lakiin perustuvaa yksiselitteistä syytä. Muissa tapauksessa tämä saattaisi kuitenkin joissain tapauksissa olla perusteltua. Esimerkiksi opiskelijoiden tai lomailevien varusmiehien sisäänpääsyn estäminen voisi olla perusteltua, jos näistä ryhmistä aiheutuisi ongelmia turvallisuudelle lähes poikkeuksetta. Pääsyn esto satunnaisen harmin vuoksi, vaikka sitä koituisi useammin kuin muista asiakkaista, ei ole perusteltua. Pääsyn esto edellyttää kuitenkin hyvin poikkeuksellista tilannetta ja soveltuu käytännössä vain tilanteeseen, jossa tietyn ryhmän voidaan sanoa aiheuttavan ongelmia ravintolassa erittäin suurella todennäköisyydellä /käytännössä varmasti. Tätä ryhmää ei kuitenkaan voida jaotella etnisellä perusteella.
Asiakkaat eivät käytä rahaa ja vievät paikkoja maksavilta asiakkailta – Voi kelvata
Joissain tapauksissa ihmisiä on myös kieltäydytty päästämästä sisään, koska he eivät käytä rahaa ravintolassa ja vievät paikkoja maksavilta asiakkailta. Jos tämä perustuu aiemmin havaittuun käytökseen nimenomaan samoista henkilöistä, menettely voi olla perusteltua ja hyväksyttävää. Ravintolapalvelu on kuitenkin sopimus, jonka edellytyksenä on, että asiakas käyttää rahaa ravintolassa. Ks. tarkemmin https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita .
Muita aihepiiriä koskevia kirjoituksiani:
Syrjintä palveluammateissa osa I
https://www.kpflaki.com/blog/esimies-käskee-syrjiä-asiakasta-kuka-vastaa-syrjintä-palveluammateissa-osa-i
Yrityksen oikeus valita asiakkaansa:
ja
Millaisilla ehdoilla asiakas voi odottaa palvelua:
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
